KESKI-SUOMEEN KASVUA JA TYÖTÄ VENÄJÄLTÄ

Venäjää on markkinoitu valtavana taloudellisena mahdollisuutena Suomelle. Jo nyt Venäjä kattaa Suomen kokonaisviennistä liki yhdeksän prosenttia. Numerot voisivat silti olla tätäkin huomattavasti suuremmat.

Rajan takaa löytyy yli sata miljoonaa potentiaalista kuluttajaa. He luottavat suomalaiseen laatuun ja tekemiseen ja suomalaisilla on Venäjällä hyvä maine.

Eniten parannettavaa on Keski-Suomen kaltaisilla maakunnilla. Ajattelumallista, jossa Venäjä nähdään vain Itä-Suomen ja pääkaupunkiseudun mahdollisuutena, tulee päästä eteenpäin. Erityisesti Keski-Suomen vahvoille aloille kuten metsä- ja metalliteollisuudelle Venäjällä on uusia hyviä markkinoita tarjolla.

Merkkejä tästä on jo näkyvissä. Vastikään Jyväskyläläinen yritysryhmä uutisoi tehneensä miljoonaluokan kauppasopimuksen Venäjälle toimitettavista tilaelementtitaloista. Urakka tuo työtä ja toimeentuloa monelle puolelle maakuntaa. Sen on mahdollistanut kehittämisyhtiö Jykes Oy:n vetämä Kehittyvä asuminen –klusteri.

Menestys on osoitus siitä, että suomalaisten yritysten ja osaamisen järkevä yhteen kerääminen on myyvä tapa päästä Venäjän markkinoille. Syykin tähän on yksinkertainen: Venäjällä tarjolla olevat hankkeet ovat vain yksinkertaisesti liian isoja yhden yrittäjän toteutettavaksi. Vastaavia yritysten yhteishankkeita olisikin hyvä löytää myös muilta maakunnan elinkeinoelämän aloilta.

Vääntövoimaa Venäjä-yhteistyön vahvistamiseksi löytyy myös muualta. Esimerkiksi kansallista ja EU-hankerahaa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin koko maakuntaa hyödyttäviin Venäjä-projekteihin. Näin on esimerkiksi Pirkanmaalla tehty jo vuosia hyvin tuloksin.

Yritysten ja elinkeinoelämän toimintavalmiuden parantaminen Venäjällä tulisi tässä työssä olla ehdoton keihäänkärki. Itsekin itänaapurissa asuneena tiedän sen, ettei venäläisen toimintakulttuurin ja kielen oppiminen tapahdu yhdessä yössä.

Yritysten Venäjä-valmiuksien kohottamisessa heikosti hyödynnetty voimavara ovat maakunnan venäläistaustaiset ihmiset. Erityisesti Jyvässeudulla asuvat venäläiset opiskelijat tulisi jo varhaisessa vaiheessa saada mukaan maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen.

Suhdettamme Venäjään analysoitaessa usein todetaan, että maantieteelle emme voi mitään. Siksi tosiasiat on tunnustettava ja Venäjän tarjoamat mahdollisuudet tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön myös meillä täällä Keski-Suomessa.