HARMAAN TALOUDEN SAAMINEN KURIIN ON KAIKKIEN ETU

Viime aikoina niin puolueilta kuin yksittäisiltä ehdokkailta on kysytty konkreettisia esimerkkejä siitä, millä valtiovarainministeriön arvion mukaan n. 10,5 mrd € julkisen talouden kestävyysvajetta olisi järkevintä supistaa. Toistaiseksi tarjotut vaihtoehdot ovat olleet luvalla sanoen suhteellisen kirjavia.

Sinisilmäisimmät ovat uskoneet talouden vajeen korjaantuvan pelkällä talouskasvulla (asiantuntija-arvioiden mukaan vuotuisen kasvun pitäisi silloin olla n 7% luokkaa seuraavat 10 vuotta) kun taas toiset aloittaisivat talouden tasapainottamisen leikkaamalla varakkaampien lapsilisiä tai karsimalla varuskuntia, kansainvälistä kriisinhallintaa tai harjoittamaamme kehitysapua.

Omasta mielestäni julkisen talouden taloustalkoot pitää aloittaa yksinkertaisimmista yksittäisestä julkisen talouden kestävyyttä uhkaavasta asiasta eli harmaan talouden torjunnasta. Tuoreimpien arvioiden mukaan nykyisellä tasollaan harmaa talous vie pois valtion ja kuntien vuosittaisista verotuloista 4-6 mrd. €. Konkreettisen verotulojen ohella harmaa talous syö suomalaisten mahdollisuutta rehelliseen yrittäjyyteen sekä työllisyyttä erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakennusteollisuudessa ja ravintola-alalla.

Konkreettisin toimi harmaan talouden torjunnassa erityisesti rakennussektorilla olisi sekä EK:n ja SAK:n ajama verotunniste-malli. Mallissa ulkomaalaisten työntekijöiden olisi haettava erillinen verotunniste verotoimistosta ehtona työskennellä Suomessa. Mallin avulla avulla verottaja voisi seurata sitä, kauanko ulkomaalainen työntekijä on Suomessa. Samalla veroviranomaisilla olisi parempi käsitys siitä, onko ulkomaalaisella työntekijällä myös velvollisuus maksaa veroja Suomeen.

Lisäksi harmaan talouden torjunnassa tarvitaan tehokkaampaa viranomaisten (aluehallintoviranomaiset, verottaja, eläkelaitokset) välistä sekä viranomaisten ja vakuutuslaitosten välistä yhteistyötä. Rakennussektorilla ja ravintola-alalla tapahtuvaa viranomaisvalvontaa tulee lisätä, harmaasta taloudesta annettavia sanktioita koventaa mm. parantamalla liiketoimintakieltojen valvontaa. Lisäksi erityisesti ravintola-alalla aluehallintoviranomaisille on annettava valtuudet, tarvittaessa vaikkapa elintarvikelakia uudistaessa, valvoa myös niitä ravintoloita, joille ei ole myönnetty anniskelulupaa.

Harmaan talouden saaminen kuriin onkin kaikkien meidän kansalaisten etu. Kustannukset tehokkaan harmaan talouden torjuntaohjelman toteuttamiselle ovat minimaaliset verrattuna joka päivä menetettäviin verotuloihin. Seuraavalla eduskunnalla onkin tärkeä tehtävä asian kuntoon saattamisessa ja siten myös suomalaisen yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä.