NÄIN PÄÄSTÄÄN KORONAKETJUN JÄLJILLE

Pyrkimyksissä koronaepidemian hallintaan saamiseksi kontaktiketjujen jäljittäminen on ollut Suomessa ja muuallakin keskeisessä roolissa. Suomessa sitä on tehty ihmistyönä, kyselemällä ja ihmisiä kontaktoimalla, mutta saatavilla olisi valtavan paljon tehokkaampiakin toimintatapoja. Se voitaisiin tehdä olemassaolevalla teknologialla, eikä se välttämättä myöskään vaatisi mitään lainsäädäntömuutoksia. Ei ainakaan, jos se toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuen ja tietoturvasta tarkkaan huolehtien. Sovelluksella tapahtuva kontaktiketjujen…

Details

VAIKEIMMAT AJAT JA KYSYMYKSET VIELÄ EDESSÄ

Suomi elää nyt poikkeuksellista ja syvää kriisiä. Kiinasta alkunsa saanut koronavirus on riistäytynyt terveyttä uhkaavaksi pandemiaksi, eikä sitä vastaan ole toistaiseksi tarjolla tehokasta keinoa. Oletettavaa on, että tämä tilanne tulee myös jatkuu useita kuukausia. Uudessa tilanteessa epätietoisuus omasta ja läheisten terveydestä, toimeentulosta, työpaikasta ja tulevaisuudesta kalvaa meistä jokaista. Epävarmuuden keskellä kysymyksiä on mielessä enemmän kuin…

Details

KRIISI ON ISO TESTI MEILLE KAIKILLE

Olemme eläneet viimeiset kaksi viikkoa vaikeaa aikaa. Epätietoisuus omasta ja läheisten terveydestä, tulevien päivien ja viikkojen toimeentulosta, työpaikan tai yrityksen pysyvyydestä ja tulevaisuudesta kalvaa meistä jokaista. Kysymyksiä on mielessä enemmän kuin vastauksia. Kaikkeen tähän syynä on ollut vielä pari kuukautta sitten Kiinasta nopeasti leviämään lähtenyt koronavirus, joka on tehnyt tuhoisaa jälkeä eri maissa ja jota…

Details

VASEMMISTOHALLITUKSEN JAHKAILU KÄY KALLIIKSI

Fraasi ”kello käy, eikä Hakulista näy” on kuultu viime aikoina eduskunnassa usein. Tämä johtuu vasemmistohallituksen jahkailun kulttuurista. Esimerkkinä tästä hallituksen ilmastopolitiikka. Hallitusohjelmassa tavoitteet olivat kunnianhimoisia. Olemme saaneet kuulla hehkutusta siitä, kuinka Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035. Ongelma tässä on se, että lähes vuoden odottelun jälkeenkin teot puuttuvat. Esimerkiksi hallituksen ilmastokokouksesta tuli pannukakku. Saatiin toki ”ilmastorahasto”,…

Details

MISSÄ MENNÄÄN, HALLITUS?

Kuluvan vuoden eduskuntatyötä on takana nyt reilu kuukausi, mutta yhdestä asiasta on toistaiseksi puhuttu kovin vähän julkisuudessa. Kyse on eduskunnan työmäärästä— tai pikemmin tämän työn puutteesta. Oman ja muutamien eduskunnassa pidempään toimineen virkamiehen arvio kuluneen kevään työmäärästä on kevyt. Hallitus on saanut Eduskuntaan viisitoista menneelle kuulle luvatusta 20 esityksestä. Jättämättä jääneiden ehdotusten joukossa oli monia…

Details

HALLITUKSEN ILMASTORAHASTO ON KANNUSTINSEKAMELSKA

Nykyinen ilmastokeskustelu on repivää. Toisessa ääripäässä pelotellaan maailmanlopulla, kun toisaalla jarrutetaan muutosta. Muutos on mahdollista myös ilman kohtuuttomia elämäntapamuutoksia tai pysyviä kustannuksia. Samaa ovat todenneet asiantuntijat, jotka ovat ihmetelleet hallituksen päättämättömyyttä ilmastotoimien saralla. Eipä ihme, että odotukset olivat korkealla, kun hallituspuolueet kokoontuivat ”ilmastokokoukseen”. Päätöksiä tuli, mutta vain uusien yritystukien muodossa— tällä kertaa ne naamioitiin ”ilmastorahastoksi”.…

Details

HALLITUS LIPSUMASSA TYÖLLISYYSTAVOITTEESTAAN?

Hallituksen alkuperäinen tavoite hallitusohjelmassaan oli tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 mennessä. Viime kevään VM:n arvion mukaan tasapaino edellytti 75 prosentin työllisyyttä ja 60 000 uutta työllistä. Erittäin kannatettava tavoite, ja tämä oli muun muassa keskustan kynnyskysymys hallitukseen menolle. Hallituksella on nyt tammikuun lopussa käytävässä iltakoulussa käsittelyssä kolmikantaisten työryhmien työllistämiskeinot, joille se oli luovuttanut vallan löytää…

Details

PAINE KATTILASSA KASVAA

Tulevina viikkoina suomalaisilla on paljon pelissä. Viime vuonna valtaan nousseen punavihreän vasemmistohallituksen olisi tarkoitus tehdä tulevissa iltakouluissaan linjauksia monista tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Päätöksiä pitäisi saada aikaiseksi ainakin työllisyys- ja ilmastopolitiikasta, joissa molemmissa hallitukselta odotetaan kipeästi lisätoimia. Työllisyyspolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen pitäisi lyödä piakkoin lukkoon ne toimet, joilla hallitusohjelmassa luvatusta 60 000 uudesta työpaikaista saataisiin jo…

Details

EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI: MENESTYS VAI LÄSSÄHDYS?

Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten näkyvin voimainponnistus tähän mennessä on ollut Suomen EU-puheenjohtajuuden hoitaminen. Kolmanteen puolivuotiskauteen 28 jäsenvaltion johdossa Suomi lähtikin kovin tavoittein. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa tämä kiteytettiin seuraavasti: ”Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.” Nyt kun puheenjohtajuuskausi on takana, on paikallaan…

Details

SYÖPÄLEIKKAUSTEN JATKO TURVATTAVA NOVASSA

Uusi vuosi ja vuosikymmen on alkanut Keski-Suomessa ikävien uutisten merkeissä. Syynä tähän on ollut hallituksen lausunnolle lähettämä valtioneuvoston asetus, joka määrää erikoissairaanhoidon työnjakoa ja hoidon keskittämistä. Jos asetus toteutuisi esitetyssä muodossa, merkitsisi se vaativien syöpäleikkausten loppumista Keski-Suomessa. Esitystä on vaikea ymmärtää, saati hyväksyä. Keskussairaalamme on Suomen suurin keskussairaala, jonka erikoissairaanhoidon tarjonta on perinteisesti ollut varsin…

Details