Olemme eläneet viimeiset kaksi viikkoa vaikeaa aikaa. Epätietoisuus omasta ja läheisten terveydestä, tulevien päivien ja viikkojen toimeentulosta, työpaikan tai yrityksen pysyvyydestä ja tulevaisuudesta kalvaa meistä jokaista. Kysymyksiä on mielessä enemmän kuin vastauksia. Kaikkeen tähän syynä on ollut vielä pari kuukautta sitten Kiinasta nopeasti leviämään lähtenyt koronavirus, joka on tehnyt tuhoisaa jälkeä eri maissa ja jota…
DetailsFraasi ”kello käy, eikä Hakulista näy” on kuultu viime aikoina eduskunnassa usein. Tämä johtuu vasemmistohallituksen jahkailun kulttuurista. Esimerkkinä tästä hallituksen ilmastopolitiikka. Hallitusohjelmassa tavoitteet olivat kunnianhimoisia. Olemme saaneet kuulla hehkutusta siitä, kuinka Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035. Ongelma tässä on se, että lähes vuoden odottelun jälkeenkin teot puuttuvat. Esimerkiksi hallituksen ilmastokokouksesta tuli pannukakku. Saatiin toki ”ilmastorahasto”,…
DetailsKuluvan vuoden eduskuntatyötä on takana nyt reilu kuukausi, mutta yhdestä asiasta on toistaiseksi puhuttu kovin vähän julkisuudessa. Kyse on eduskunnan työmäärästä— tai pikemmin tämän työn puutteesta. Oman ja muutamien eduskunnassa pidempään toimineen virkamiehen arvio kuluneen kevään työmäärästä on kevyt. Hallitus on saanut Eduskuntaan viisitoista menneelle kuulle luvatusta 20 esityksestä. Jättämättä jääneiden ehdotusten joukossa oli monia…
DetailsNykyinen ilmastokeskustelu on repivää. Toisessa ääripäässä pelotellaan maailmanlopulla, kun toisaalla jarrutetaan muutosta. Muutos on mahdollista myös ilman kohtuuttomia elämäntapamuutoksia tai pysyviä kustannuksia. Samaa ovat todenneet asiantuntijat, jotka ovat ihmetelleet hallituksen päättämättömyyttä ilmastotoimien saralla. Eipä ihme, että odotukset olivat korkealla, kun hallituspuolueet kokoontuivat ”ilmastokokoukseen”. Päätöksiä tuli, mutta vain uusien yritystukien muodossa— tällä kertaa ne naamioitiin ”ilmastorahastoksi”.…
DetailsHallituksen alkuperäinen tavoite hallitusohjelmassaan oli tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 mennessä. Viime kevään VM:n arvion mukaan tasapaino edellytti 75 prosentin työllisyyttä ja 60 000 uutta työllistä. Erittäin kannatettava tavoite, ja tämä oli muun muassa keskustan kynnyskysymys hallitukseen menolle. Hallituksella on nyt tammikuun lopussa käytävässä iltakoulussa käsittelyssä kolmikantaisten työryhmien työllistämiskeinot, joille se oli luovuttanut vallan löytää…
DetailsTulevina viikkoina suomalaisilla on paljon pelissä. Viime vuonna valtaan nousseen punavihreän vasemmistohallituksen olisi tarkoitus tehdä tulevissa iltakouluissaan linjauksia monista tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Päätöksiä pitäisi saada aikaiseksi ainakin työllisyys- ja ilmastopolitiikasta, joissa molemmissa hallitukselta odotetaan kipeästi lisätoimia. Työllisyyspolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen pitäisi lyödä piakkoin lukkoon ne toimet, joilla hallitusohjelmassa luvatusta 60 000 uudesta työpaikaista saataisiin jo…
DetailsAntti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten näkyvin voimainponnistus tähän mennessä on ollut Suomen EU-puheenjohtajuuden hoitaminen. Kolmanteen puolivuotiskauteen 28 jäsenvaltion johdossa Suomi lähtikin kovin tavoittein. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa tämä kiteytettiin seuraavasti: ”Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.” Nyt kun puheenjohtajuuskausi on takana, on paikallaan…
DetailsUusi vuosi ja vuosikymmen on alkanut Keski-Suomessa ikävien uutisten merkeissä. Syynä tähän on ollut hallituksen lausunnolle lähettämä valtioneuvoston asetus, joka määrää erikoissairaanhoidon työnjakoa ja hoidon keskittämistä. Jos asetus toteutuisi esitetyssä muodossa, merkitsisi se vaativien syöpäleikkausten loppumista Keski-Suomessa. Esitystä on vaikea ymmärtää, saati hyväksyä. Keskussairaalamme on Suomen suurin keskussairaala, jonka erikoissairaanhoidon tarjonta on perinteisesti ollut varsin…
DetailsValmistaudumme itsenäisyyspäivään haastavassa tilanteessa. Vasta reilut kuusi kuukautta maata hallinnut Antti Rinteen vasemmistohallitus on eronnut ja suomalainen politiikka on kriisissä. Konkreettisena syynä hallituksen kaatumiseen ovat olleet Rinteen itsensä epäselvät lausunnot, jotka koskivat valtion omistajaohjausta ja erityisesti Postia. Niistä johtuen suomalaisten ja lopulta myös keskustan luottamus Antti Rinnettä kohtaan romahti. Keskustalaisilla ei olisi ollut enää mahdollisuuksia…
DetailsKansanedustaja Könttä (kesk.) vastasi (KSML 13.11.) kirjoitukseeni Keski-Suomen haasteista. Kiitän tästä ja arvostan sitä, että molemmat tunnustamme työllisyyden olevan maakuntamme tärkein haaste. Toisaalta Köntältä tai muilta hallituksen edustajilta ei ole löytynyt rohkeutta tunnustaa sitä, että toistaiseksi Rinteen pikavippihallituksen toimet Keski-Suomen työllisyyden eteen ovat olleet olemattomat. Rahaa on löytynyt moneen, velanotto kasvaa valtavasti ja silti Keski-Suomelle…
Details