Yrittäjyys kantaa Keski-Suomea

Kirjoitettu 24.6.2014 ja luokiteltu Yleiset.

Kokoomus on kuunnellut viime vuosina kiertueillaan kansalaisia kahviloissa ja erilaisissa tapahtumissa. Viimeksi päättyneellä kierroksella kuulimme erityisesti yrittäjiä ympäri Suomen. Ajat ovat vaikeat ja jokainen työpaikka on säilyttämisen arvoinen.

Vientivetoisena maakuntana olemme saaneet osamme globaalin talouden alavireestä myös täällä Keski-Suomessa. Irtisanomiset ovat vieneet meiltä työpaikkoja. Lisäksi väestökehitys on vähentänyt elinvoimaa pienemmiltä paikkakunnilta.

Nykyiseen vaikeaan tilanteeseen ei saa tyytyä. Eniten voitettavaa meillä on pk-yrittämisen olosuhteiden kehittämisessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaikki Suomen uusista työpaikoista ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Keski-Suomen yrittäjät julkaisivat taannoin hyvän raportin pk-yrittäjyyden merkityksestä aluetaloudelle. Viime vuonna Keski-Suomen noin 12 000 pk-yritystä työllistivät lähes 29 000 keskisuomalaista ja vastasivat 40 prosentista yksityisen sektorin työpaikoista.

Kuntakohtaisessa tarkastelussa pk-yrittäjyyden merkitys työllisyydelle korostui entisestään. Esimerkiksi suurin osa kaikista Muuramen työssäkäyvistä saa elantonsa pk-yrityksistä. Useilla muilla paikkakunnilla olisi myös mahdollisuuksia nykytilaa parempaan ja siihen pitäisi pyrkiä alueellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Keinoja pk-yrittämisen helpottamiseksi on useita. Niistä tärkeimmät liittyvät byrokratian purkamiseen ja investointeihin liittyvien luvitusprosessien nopeuttamiseen. Kun Suomessa yrityksen perustamiseen kuluu 14 päivää, sama hoituu Virossa 18 minuutissa. Yhtälailla järjetöntä on, että kasvuinvestoinnin tekevä yrittäjä joutuu odottamaan lupapäätökselleen hyväksyntää vähintään kaksi vuotta.

Tärkeä parannuskohde löytyy myös yrittäjäksi ryhtymisen riskeistä, jotka tällä hetkellä ovat meillä liian suuret. Katse kohdistuu tällöin nykyiseen konkurssilain uudistamiseen. Konkurssien seurauksena meiltä poistuu rivistä kokonaan kerran epäonnistuneita osaajia. Siksi Suomessakin tulisi yrittäjälle taata mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin, jolloin yrittämistä voitaisiin jatkaa toisessa muodossa.

Myös yrittäjien sukupolvenvaihdoksista kannattaa kantaa erityistä huolta. Esimerkiksi Keski-Suomessa nykyisistä yrittäjistä 43 prosenttia ilmoitti myyvänsä yrityksensä eläkeiän koittaessa. Jotta näitä yrityksiä ei menetettäisi, tulisi valtion kehittää esimerkiksi oppisopimuskoulutusta joustavien sukupolvenvaihdosten mahdollistamiseksi. Kunnissa tulee myös kiinnittää entistä vahvemmin huomiota kunnallisten palvelumarkkinoiden toimivuuteen, jotta eri toimijat saadaan mukaan tuottamaan ja kehittämään palveluita.

Lisäksi kunnallisten hankintojen kilpailuttaminen kannattaa valmistella yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, jotka voivat antaa näkemyksensä sopivan kokoisista kilpailutuskokonaisuuksista. Näin kuntien hankintoihin voidaan saada aitoa kilpailua, joka parantaa laatua ja alentaa hintoja.

Yrittäjäkierroksen aikana saadusta palautteesta kokosimme toimenpideohjelman yrittäjyyden helpottamiseksi. Edellä esitetyt keinot ovat tässä ohjelmassa vahvasti mukana. Työ yrittäjyyden puolesta ei jää vain tähän. Jatkamme ideoiden vastaanottamista vuoden loppuun. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmassa tulee olla selkeät kirjaukset ja toimintaohjelma yrittäjyyden toimintaympäristön helpottamiseksi.