Vapauden lisääminen vastuullisesti alkoholilain tavoitteena

Kirjoitettu 24.5.2016 ja luokiteltu Yleiset.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pääsivät torstaina yhteisymmärrykseen uuden alkoholilain pääkohdista. Lopputulos oli kunniakas kompromissi, jossa kaikkien hallituspuolueiden näkökulmat otettiin huomioon. Arvostan todella paljon sekä Keskustan ja Perussuomalaisten rakentavaa otetta ja sitoutumista kaikille sopivan ratkaisun löytämiseksi.

Uudistuksen myötä suomalainen alkoholipolitiikka ottaa askelia vapaampaan suuntaan niin päivittäistavarakaupassa, ravintoloissa kuin vaikkapa pienpanimoidenkin osalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän yhdessä asettamista uudistustavoitteista ratkaisu sisältää lähes kaikki.

Päivittäistavarakaupassa myytävien juomien vahvuusraja nousee nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja myös valmistustaparajoite poistuu. Tämä tarkoittaa, että jatkossa kaupasta saa nykyistä vahvempia muun muassa oluita, siidereitä ja lonkeroita. Muutoksella pyritään hillitsemään kaikilla mittareilla mittavaa ulkomaantuontia. Se myös tulee lisäämään alkoholiveron tuottoa alustavien arvioiden mukaan ainakin noin 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi pienpanimot saavat oikeuden myydä ulos myös tätä rajaa vahvempia tuotteitaan. Tämän toivotaan luovan uutta yrittäjyyttä erityisesti maaseudulle ja vahvistavan entistä enemmän suomalaista olutkulttuuria.

Ravintoloiden byrokratiaa puretaan myös lisää. Ravintolat saavat ulosmyyntioikeuden 5,5 –prosenttisiin juomiin samoilla ehdoilla kuin päivittäistavarakauppa. Tilapäisten anniskelupaikkojen perustaminen esimerkiksi ulkoilmatapahtumiin helpottuu. Myös anniskelualueiden sääntely festivaaleilla kevenee, eivätkä viime vuosina yleistyneet ”olutkarsinat” ole enää jatkossa välttämättömiä. Muutokset parantavat muutenkin ravintola-alan työllistämiskykyä ja luovat alalle uusia työpaikkoja.

Saavutettu kompromissi on myös herättänyt jonkin verran kritiikkiä. Uudistusta on katsottu tehtävän vain elinkeinokylki edellä ja alkoholista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset unohtaen.

Tästä ei ole ollut kysymys. On totta, että suomalaisten alkoholitottumuksiin liittyy ongelmia ja alkoholin riskikulutusta pitää saada alaspäin. Esimerkiksi Ruotsista tuttuun työpaikoilla tapahtuvaan alkoholinkäytön varhaiseen puuttumiseen ja hoitoon ohjaukseen meillä on selkeä takamatka. Nämä ovat toisaalta ilmiöitä, joihin saatavuuden pieni lisäys tuskin vaikuttaa merkittävästi. Ongelmakäyttö on ongelmakäyttöä riippumatta siitä, mistä juoma on ostettu, mihin aikaan se on ostettu tai minkälaista juomaa on ostettu.

Laajemmin tarkasteltuna suomalainen alkoholikulttuuri on ollut tervehtymään päin. Vastuullisuus, kohtuukäyttö ja sivistyneen nauttimisen kulttuuri valtaavat alaa. Esimerkkiä näyttävät erityisesti nuoret, joiden parissa humalahakuinen juominen ei ole enää muodissa. Siksi pieniä askelia vapaampaan suuntaan voidaan ottaa. Myös kokonaiskulutus on ollut selkeässä laskussa viime vuosina.

Kokonaisuutena alkoholilain uudistus on jälleen yksi askel nykyisen hallituksen sujuvamman sääntelyn ja normien purun kärkihankkeessa. Sen tavoitteena on ollut suomalaisten arjen helpottaminen ja liiallisesta säätelystä johtuvien kasvun esteiden poistaminen. Saadaan lisää työpaikkoja, lisää elinkeinotoimintaa ja jopa uusia vientituotteita. Kaikkia näitä tarvitaan.

Tulosta on jo tullut. Vuoden vaihteessa vapautetut kauppojen aukioloajat näkyvät jo nyt taloudessamme ennakoitua suurempana arvonlisäverokertymänä. On selvää, että lisätoimia tarvitaan vielä paljon. Tällä hallituskaudella edellytykset tähän ovat vielä olemassa. Sen tämä alkoholipäätöksin osoitti.

Kokoomus antaa ministeri Rehulalle täyden tukensa tämän ryhtyessä seuraavaksi viemään ryhmien sopimia täydennyksiä hallituksen esitykseen. Suomalaiset vaativat tuloksia ja nyt niitä tulee.