Valinnanvapaus parantaa sote-palveluja

Kirjoitettu 19.11.2015 ja luokiteltu Yleiset. Kommentteja 1.

Viikko sitten sovittu sote-ratkaisu on suurin uudistus, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen on tehty sitten vuoden 1972 kansanterveyslain säätämisen. Siksi on ymmärrettävää, että uuden edessä esiintyy epävarmuutta. Monet suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät prosessit ja ehkä jopa asenteetkin kumpuavat parhaimmillaan 40 tai 60 vuoden takaa. Tunnetusti niiden päivittäminen 2010-luvulle ei ole helppoa tai nopeaa. Ylläkuvatusta huolimatta on vaikea ymmärtää puheenvuoroja, joissa suomalaisten valinnanvapauden lisääminen omista sote-palveluistaan nähdään uhkana. Puheet suomalaisten sote-palvelujen romuttamisesta ja Suomen siirtymisestä kohti markkinamallia ovat kaukana totuudesta. Uudistuksen jälkeenkin vastuu sote-palveluista ja niiden saatavuudesta säilyy julkisella sektorilla. Niistä vastaavat 18 itsehallintoaluetta, jotka järjestävät ne 15 sote-alueen kautta. Myös päivystyksestä ja vaativimmasta hoidosta vastaavat samat tahot kuin tähänkin mennessä. Valinnanvapautta toteutetaan pääsääntöisesti perustasolla ja soveltuvilta osin erikoistason palveluissa. Terveydenhuollon puolella jatkossa jokainen meistä voi päättää hoidattaako esimerkiksi flunssansa terveyskeskuksessa, yksityisellä klinikalla tai kolmannen sektorin tarjoamassa palvelussa. Valinnanvapaus tulee koskemaan myös sosiaalihuoltoa eli muun muassa vanhusten ja vammaisten tarvitsemia palveluita. Valinnanvapausuudistus toteutetaan lainsäädännöllä. Olennaista on toteuttaa hallitusohjelmassa mainittu palvelulupaus, eli luettelo siitä mitä palveluja kuuluu julkisesti rahoitettujen palvelujen piiriin. Yhtä tärkeää on luoda yhtenäinen tuottajien hyväksymismenettely, jossa määritellään palveluja tuottavien kriteerit, mukaan lukien laatu ja hinta. Vain tämän hyväksymismenettelyn läpäisseet tuottajat voivat tarjota palveluita, joista me suomalaiset voimme perustason palvelumme valita. Hallituksen tekemää päätöstä on kirittänyt muun muassa Ruotsin vuodesta 2007 toteutetun valinnanvapausmallin kokemukset. Jonotus perusterveydenhuollon palveluihin on käytännössä loppunut ja myös asiakastyytyväisyys saatuihin palveluihin on lisääntynyt. Asiantuntijoiden mukaan erityisen paljon uudistus on parantanut vähävaraisten ja kaukana kasvukeskuksista asuvien asemaa perusterveydenhuollossa. Syrjäseutujen lähipalvelut on helpompi toteuttaa, kun tuottajia on useampia. Tätä samaa tasa-arvoloikkaa tavoitellaan myös Suomen uudistuksessa. On syytä alleviivata, että emme ole kopiomassa meille suoraan Ruotsin mallia vaan rakentamassa omaa valinnanvapausmallia. Sen viilaamisessa Ruotsissa tehdyistä virheistä otetaan opiksi. Myös hyväksymismenettelyn kriteereissä on mahdollista tehdä painotuksia, joilla voidaan parantaa paikallisten ja pienten sote-yrittäjien kilpailuasemaa suuriin monikansallisiin toimijoihin nähden. Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut turvata kansalaisten yhdenvertaiset sote-palvelut myös tulevina vuosikymmeninä. Hallituksen tekemillä ratkaisuilla tämä on vihdoin mahdollista. Valinnanvapauden lisäämisellä on siinä keskeinen rooli. Aidon valinnanmahdollisuuden luominen varmistaa sen, että laadukkaita sote-palveluja on tarjolla jokaiselle suomalaiselle tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta.

Kommentointi suljettu

Tätä artikkelia ei voi enää kommentoida.


Kommentit

  1. heh, ainakin joillekkin sote aiheuttaa paniikkia, kunnilta kun siirtyy asioita sote keskuksiin. Äkkiä tarvii laittaa Sote hehkutusta olan takaa http://www.kuntapro.fi/ajankohtaista;jsessionid=08AA7DACE2E1F976FD1B2A300989B1F6

    anselmia kirjoitti 11.12.2015 20:06:58.