Uutta työtä sääntelyä purkamalla

Kirjoitettu 20.2.2015 ja luokiteltu Yleiset.

Normit ja liiallisuuksiin menevä sääntely ovat olleet viime aikoina otsikoissa aivan aiheellisesti. Mediassa on ollut monia tapauksia, joissa yritysten toimintaa on hankaloitettu mitä kummallisimmilla säännöillä ja normeilla. Niistä innostuneina monet tahot ovat laatineet erilaisia norminpurkulistoja.

On selvää, että järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee toimiakseen pelisääntöjä. Selkeät rajat ovat toimivien markkinoiden elinehto. On myös välttämätöntä rajoittaa toimintaa, joka turmelee ympäristöä tai aiheuttaa haittaa sivullisille tai polkee kuluttajien oikeuksia. Normeja myös tarvitaan suojelemaan ihmisten henkeä ja terveyttä.

Kaikella on kuitenkin rajansa. Liiallinen sääntely aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, hidastaa ja vaikeuttaa hyödyllisten asioiden tekemistä ja lannistaa oma-aloitteisuutta. Normiähky on alkanut tukahduttaa yritystoiminnan mahdollisuuksia, estää investointeja ja hankaloittaatavallisten ihmisten elämää.

Ei ole tätä päivää, että valtio määrää, milloin kauppoja ja parturiliikkeitä saa pitää auki tai miksei lähiapteekista saa edelleenkään perusterveydenhuoltoon kuuluvia rokotuksia. On vaikea käsittää, miksi vappupäivän silliaamiainen ei riitä ravintolan jatkoaikaluvan perusteeksi, mutta formulakisojen näyttäminen riittää. Miksi viranomaiset voivat viivästyttää hyödyllisiä investointeja jopa vuosilla, valittamalla toinen toistensa päätöksistä? Yhtä lailla on vaikea ymmärtää sitä, miksi jääkenttien jäädyttämisille lasten liikuntatarpeisiin vanhempien tarvitsee hankkia muutamissa kaupungeissa viranomaislupa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Normien purkaminen ja sääntelyn järkevöittäminen eivät ensisijaisesti ole julkisen talouden säästötoimia. Normitalkoot on ennen kaikkea tarkoitettu poistamaan ylenmääräisiä rasitteita ihmisten ja yritysten niskoista. Normitalkoissa on kyse esteiden poistamisesta sieltä, missä talouskasvu syntyy ja missä työpaikat luodaan.

Siksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä on äskettäin julkaissut kannanoton normien järkevöittämisestä. Se keskittyy muutamiin sellaisiin aiheisiin, joissa olisi nopeasti ja helposti mahdollista saada aikaan näkyviä tuloksia työllisyyden ja investointien edistämisessä. Kannanotossa ehdotetaan helpotuksia muun muassa päivittäistavarakaupalle, matkailu- ja ravintola- sekä panimoaloille ja rakentamiseen. Siinä on toimenpiteitä, jotka helpottavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja vauhdittavat erilaisten lupien käsittelyä.

Suomi on pysähtynyt paikoilleen ja tarvitsee liikettä. Se voi onnistua vain niin, että me valtion kontrollin lisäämisen sijasta luotamme itseemme ja toisiimme. Liiallisuuksiin menneen sääntelyn purkaminen on välttämätöntä, jotta ihmiset ja yritykset voidaan vapauttaa tekemään Suomelle uutta nousua