Uusi hallintouudistus ei ole ajankohtainen

Kirjoitettu 22.7.2014 ja luokiteltu Yleiset.

Heinäkuun hiljaisina viikkoina tämän lehden sivuilla on tehty mielenkiintoisia tulkintoja kokoomuksen aluepoliittisesta linjasta sekä suhtautumisesta Keski-Suomen maakunnan tulevaisuuteen. Viimeksi asiaa käsitteli Keskisuomalaisen pitkäaikainen pääkirjoitustoimittaja, professori Lasse Kangas (Ksml 19.7.).

Kankaan ja muiden asiaa käsitelleiden kirjoittajien käsitykset kokoomuksen aluepoliittisesta linjasta ovat kaukana todellisuudesta. Kokoomus ei ole ajamassa Suomeen uutta hallintouudistusta eikä keskittämässä aluehallinnon toimintoja viidelle sote-alueelle.

Sama pätee myös kummallisiin käsityksiin kokoomuksen halusta hajottaa nykyinen Keski-Suomen maakunta. Keski-Suomen kokoomuskentältä löytyy tuskin ketään, joka pitäisi tätä toivottavana asiana. Vaivalla hankitusta maakunnan yhtenäisyydestä halutaan pitää kiinni. Kokoomus haluaa tehdä töitä Keski-Suomen ja keskisuomalaisten hyväksi.

Pitää paikkansa, että kokoomus on kaikista puolueista halukkain muuttamaan hallinnon rakenteita, jos sillä voidaan merkittävästi parantaa suomalaisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Kokoomus on uudistuspuolue, joka katsoo, että muuttuvassa maailmassa Suomenkin on muututtava.

Siksi jokainen kokoomuslainen hallitus on uskaltanut tarttua isojen yhteiskunnallisen uudistusten toteuttamiseen. Viime vaalikauden Paras-hanke ja kuluvan vaalikauden kunta- ja sote-uudistukset ovat näistä parhaimmat esimerkit. Ilman näitä välttämättömiä, paljon muutosvastarintaa kohdanneita uudistuksia Suomen mahdollisuudet selvitä tulevien vuosikymmenten väestönmuutoksesta olisivat huomattavasti heikommat.

On rehellistä todeta, että Keski-Suomen yhtenäisyyttä on myös koeteltu viimeisten vuosien aikana. Muun muassa pelastuslaitoksessa ja poliisissa tehdyt uudistukset ovat olleet Keski-Suomelle menetyksiä. Maakunnallinen edunvalvonta ei näissä kysymyksissä ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.

Etsimällä tapahtuneelle syyllisiä emme voita mitään. Ainoa tie eteenpäin on ottaa näistä kokemuksista opiksi. Tulevinakin vuosina meille tulee eteen asioita, joissa maakunnallista yhtenäisyyttä tarvitaan entistä enemmän.

Maakuntien välisessä vertailussa Keski-Suomella on hyvä asema. Olemme muuttovoittoinen maakunta, jonka asema on tunnustettu. Varsinkin Jyvässeutu on pärjännyt kehityksessä viime vuosina hyvin. Koko maakuntamme asema voisi kuitenkin olla vieläkin vahvempi, jos niin tahdomme.

Paras toimintalinja tässä on mielestäni panostaa Keski-Suomen elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen. Keski-Suomen yhtenäisyys ja vaikutusvalta voivat vahvistua, jos osaamme luoda tänne muuta maata paremmat edellytykset yrittämiseen, työntekoon ja elämiseen. Nykyiset korkeat työttömyysluvut kertovat, että tässä suhteessa meidän käyntikorttimme ei ole kunnossa.

Erityisen paljon tehtävää meillä Keski-Suomessa olisi pk-yrittäjien toimintaedellytysten parantamisessa. Tukemalla paikallisia yrittäjiä tuemme samalla oman vaikutusvaltamme säilymistä suomalaisessa yhteiskunnassa.