Työttömyyden nujertaminen vaatii rohkeutta

Kirjoitettu 19.1.2015 ja luokiteltu Yleiset.

Suomessa oli marraskuun lopussa yhteensä 326 500 työtöntä työnhakijaa. 8,9 prosentin kokonaistyöttömyysasteellaan Suomi sijoittuu EU-maiden välisessä vertailussa sijalle 15. Korkeat luvut kertovat kaiken olennaisen Suomen talouden vaikeasta tilasta ja osaltaan meidän työmarkkinoidemme toiminnasta. On selvää, ettei tällä tiellä voida jatkaa, jos haluamme pitää kiinni nykyisestä hyvinvointiyhteiskunnastamme. Huhtikuun vaalien jälkeen aloittavan uuden hallituksen tärkein tehtävä on löytää toimiva lääke meidän korkean työttömyytemme korjaamiseksi.

Suomalaisille enemmän työtä ja toimeentuloa tarjoavien työmarkkinoiden rakentaminen onnistuu vain, jos tiedostamme nykypäivän työmarkkinoihin liittyvät uudet haasteet. Niistä tärkeimpiä ovat viime vuosina näkyvämmäksi tullut työmarkkinoiden kansainvälistyminen sekä teknologisen kehityksen vauhdittama työn luonteen muutos.

Olemme nyt tilanteessa, jossa työ karkaa halvempien kustannusten maihin tai loppuu teknologian kehityksen takia kokonaan. Liipaisimella ovat perinteiset keskipalkkaiset työt, erityisesti teollisuuden työpaikat. Vastaavasti kysyntä on lisääntynyt sekä huippuosaamista vaativiin tehtäviin että matalapalkkatehtäviin.

Huolestuttavaa meidän kannaltamme on se, että digitaalisaatiosta voimaa saava työmarkkinoiden iso murros on vasta tulossa. Uudessa toimintaympäristössä pärjätäkseen Suomen tulee tehdä työ-, sosiaali-, ja koulutuspolitiikkaa, joka huomioi yhä monipuolisemmin yksilöiden tarpeet. Viime aikoina onkin kuultu monia hyviä ehdotuksia suomalaisten työllistymiskynnyksen alentamiseksi.

Mielestäni ehdotuksista täytäntöön tulee pikavauhtia saada erityisesti pk-yrittäjien asemaa parantavat uudistukset. Tärkeyslistan kärkipäässä tulee olla myös uusien työntekijöiden koeajan pidentäminen. Lisäksi pk-yrittäjille suunnattua ensimmäisen työntekijän palkkatukea täytyy tilapäisenä toimena vakaasti harkita. Tutkimusten mukaan se tulisi halvemmaksi kuin suomalaisten pitäminen kortistossa. Kohonneen työttömyyden takia työttömyyskassojen maksut nousevat tänä vuonna jopa 25 prosenttia. Palkkatuen maksaminen alentaisi merkittävästi myös näitä nousupaineita.

Työmarkkinoiden dynamiikkaa helpottaisi merkittävästi myös se, että nopeisiin markkinamuutoksiin soveltuva paikallinen sopiminen saataisiin ulotettu myös sellaisille aloille, joilla ei ole olemassa olevaa työehtosopimusta. Tämä kattaa noin 9 prosenttia työvoimasta ja koskee etenkin ylempiä toimihenkilöitä. Vastapainoksi paikallisen sopimisen helpottamiselle työntekijäpuolen oikeusturvaa tulisi kohentaa parantamalla esimerkiksi luottamusvaltuutettujen neuvotteluasemaa.

Tämän ohella tarvitsemme työvoiman tarjontaa lisääviä uudistuksia. Huomio tässä tulee erityisesti kiinnittää työperäisen maahanmuuton lisäämiseen korkeimman osaamisen aloilla. Konkreettinen ehdotus tässä olisi yritysten kasvua haittaavien asiantuntijaviisumien harkinnanvaraisuudesta luopuminen.

Monet päättäjät ovat katsoneet korkean työttömyyden nujertamisen edellyttävän meiltä laajan yhteiskuntasopimuksen solmimista. Mukaan sopimukseen tulisi saada poliittisten päättäjien ohella keskeiset työmarkkinatoimijat sekä yrittäjät.

Itsekin pidän tätä tavoittelemisen arvoisena, mutta en pidä järkevänä kaiken toivon laittamista sen varaan. Tarpeen vaatiessa päättäjien on uskallettava tehdä työmarkkinoita työllistävämpään suuntaan vieviä ratkaisuja, olipa sen takana yhteiskuntasopimus tai ei.

Saksan nykyinen talouden vahvuus on seurausta tällaisesta poliittisesta rohkeudesta. Suomen tulevaisuuden kannalta olisi hyvä, jos meiltäkin löytyisi kevään vaalien jälkeen riittävästi samankaltaista ”hartzimaista” rohkeutta työttömyyden nujertamiseksi.