Tavoitteena liikkuva ja hyvinvoiva Suomi

Kirjoitettu 14.3.2011 ja luokiteltu Kotimaa, Mielipiteet, Jääkiekko.

Vaalien alla lähes kaikki tahot listaavat asioita, joihin tulevan hallituksen tulisi puuttua. Parhaimmillaan listaukset ovat oiva tapa muistuttaa tärkeistä asioista, jotka muutoin jäisivät tulevalta eduskunnalta huomiotta.

Yksi loistavimmista listoista tulee Suomen Liikunnalta ja Urheilulta (SLU), joka haastaa tulevan hallituksen tekemään meistä vuoteen 2020 mennessä maailman liikkuvimman kansan.

Lisäämällä meidän kaikkien liikuntaa voidaan SLU:n mukaan parantaa ns. "vakavan politiikan" piiristä nousevien tulevan vaalikauden tavoitteiden (työurien pidennys, työssä jaksaminen) saavuttamista. Olen tästä täysin samaa mieltä.

Kuten SLU toteaa, yhteiskunnan tasolla liikunta edistää kansanterveyttä, auttaa pidentämään työuria, ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa oppimistuloksia. Yksilötasolla liikunnan merkitys hyvinvoinnin luomisessa on vielä suurempi. Liikunta ja urheilu tuovat iloa, elämyksiä ja terveitä mahdollisuuksia itsensä haastamiseen - kaikki elementtejä, joita tarvitaan yhä hektisemmässä arjessa.

Tämän lisäksi liikunnan ja urheilun pariin on viime vuosina syntynyt koko joukko uusia työpaikkoja. Tulevaisuudessa tämän kehityksen odotetaan vain kiihtyvän.

Kuntosalien, urheiluhierojien, kuntoutuspalveluiden ohella liikunta ja urheilu ovat synnyttäneet uusia innovatiivisia yrityksiä jakamaan tietotaitoa tai kehittämään parempia urheiluvälineitä ihmisten muuttuviin tarpeisiin.

Keski-Suomi jos mikä on maakuntana hyötynyt valtavasti Jyväskylän yliopiston ympärille rakentuneen liikuntatieteellisen tutkimuksen osaamisklusterista myös tässä mielessä.

Siksi on tärkeää ottaa tosissaan myös tulevan liikuntapolitiikan suunnittelu ja toteutus siten, että se mahdollistaa entistä paremmin liikuntaan ja urheiluun sisältyvien potentiaalien muuntamisen henkiseksi, fyysiseksi ja taloudelliseksi hyvinvoinniksi koko Suomelle. Liikunta- ja urheilupolitiikkaa ei saa tehdä vasemmalla kädellä muiden "tärkeämpien" päätösten jälkeen.

Tulevan hallituksen tärkein tehtävä liikuntapolitiikassaan on pitää liikunnallinen elämäntapa mahdollisena kaikille kansalaisille tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta. Konkreettisina toimina tähän kuuluvat liikunnallisen elämäntavan tuominen näkyvämmin mukaan päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille, nykyisten liikuntapaikkojen ylläpito ja uusien rakentaminen tarpeen mukaan.

Toiseksi: Liikunta- ja urheilutoiminnan perustoimijoiden, liikuntaan keskittyneiden kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten asemaa pitää parantaa. Konkreettisia toimia olisivat urheiluseurojen toimintaan liittyvät, nykyistä edullisimmat veroratkaisut, liikunnan ja urheilun aseman vahvistaminen veikkausvoittovarojen jakamisessa sekä valtakunnallisten liikuntalaitosten rahoituksen turvaaminen budjetista.

Kolmanneksi tulevassa liikuntapolitiikassa tulisi keskittyä nykyistä laadukkaamman huippu-urheilujärjestelmän luomiseen maahamme. Huippu-urheilijan asemaa tulisi vahvistaa siten, että nuorilla lahjakkuuksilla olisi paremmat mahdollisuudet yhdistää kokonaisvaltainen harjoittelu ja opiskelu urheilu-uran jälkeisten haasteiden lieventämiseksi.

Vaikka lähes kaikki meistä pitävät näitä tavoitteita osuvina, selviää liikunnan ja urheilun todellinen asemointi vasta vaalien jälkeen. Käytännössä se vaatii jo kohtuullisen kokoisen ja ideologiset rajat ylittävän liikunta- ja urheilupuolueen vahventamista paremminvoivan Suomen puolesta.