Talouspolitiikan erävoitto

Kirjoitettu 12.5.2014 ja luokiteltu Yleiset.

Usean synkemmän vuoden jälkeen Suomen taloudesta on viime viikkojen aikana kuultu hyviä uutisia. Asialla on ollut erityisesti metsäteollisuuden toimijat, jotka ovat ilmoittaneet mittavista investoinneista Suomeen.

Isoin näistä investoinneista kohdentuu Keski-Suomeen ja Äänekoskelle. Kustannusarvio on 1,1 miljardia euroa.

Maakunnalle, jonka työttömyys on valtakunnan toiseksi korkein, uutinen ei olisi voinut osua parempaan saumaan. Toteutuessaan suunniteltu Metsä Groupin biotuotetehdas luo työtä ja toimeentuloa sadoille keskisuomalaisille.

Metsä Groupin toimitusjohtaja Kari Jordan tunnusti, että tähän päätökseen ei olisi päädytty ilman hallituksen tekemää yhteisöveron alennusta. Näyttääkin siis siltä, että hallitus on onnistunut luomaan yrityksille riittävän houkuttelevan toimintaympäristön työtä tuovien investointien tekemiseen.

Positiiviset viestit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että työt yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi voitaisiin lopettaa. Ennemminkin näiden uutisten pitäisi kannustaa meitä tiivistämään tahtia. Erävoitto ei vielä merkitse koko ottelun voittamista.

Työsarkaa nykyiselle ja tuleville hallituksille riittää erityisesti yrittäjyyteen liittyvän byrokratian ja normien purkamisessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän viime talvena järjestämällä yrityskiertueella tämä teema nousi esiin lähes jokaisessa tilaisuudessa.

Yhtä lailla yrittäjyyteen liittyvässä verotuksessa tulee jatkossakin ottaa rohkeita askeleita yritysten kasvua tukevaan suuntaan. Yhteisöveron alennuksen jatkoksi sopisivat yritysten rahoitusta helpottava osinkoverouudistus sekä digitalouteen siirtymistä tukeva aineettoman pääoman ja innovaatioiden verouudistus.

Lisäksi paljon hyvää saataisiin aikaan esimerkiksi sillä, että pienten, alle viisi työntekijää työllistävien, yritysten arvonlisäverotus hoidettaisiin jatkossa maksuperusteisena. Muutos estäisi ainakin sen, että palvelun tarjoavat pienet yritykset eivät joutuisi arvonlisäveromaksujensa kanssa ongelmiin, jos palvelun tilaajalta jostain syystä lasku jäisikin maksamatta.

Tiedän, että välttämättä kaikilta ei riitä ymmärrystä edellä esitettyjen ajatusten taakse. Moni kysyy näinä niukkuuden aikoina erityisesti sitä, miksi yrittäjyyden edellytyksiin tulee satsata kun kaikki muut säästävät. Miksei lisää rahaa laitettaisi sen sijaan esimerkiksi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suomalaisten hyvinvointiin?

Vastaus tähän on yksinkertainen. Mitä paremmin meidän yrityksillä menee, sitä paremmin meillä on mahdollisuuksia tukea myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Siksi yrittäjyyden edellytysten parantaminen on kaikkien suomalaisten etu.