Talouskasvua paremmalla työelämällä

Kirjoitettu 9.4.2015 ja luokiteltu Yleiset. Kommentteja 1.

Työelämä on muuttunut. Teknologia, erityisesti digitalisaatio, on lisännyt työelämän tempoa, informaation määrää ja tehnyt työstä liikkuvampaa. Monet pysyväksi koetut työn ja sen tekemisen raja-aidat ovat murtuneet vauhdilla. Yhä useammin työ ei ole enää sidottu paikkaan tai aikaan ja töitä tehdään virallisen työajan ulkopuolella. Perinteisen tavan rinnalle on syntynyt uusia tapoja tehdä työtä.

Työnteon ja työelämän murros ei ole tälläkään kertaa tapahtunut ongelmitta. Muuttuneissa olosuhteissa useamman meistä motivaatio työntekoa kohtaan ja työssä jaksaminen ovat vähentyneet. Viime vuonna Suomessa ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 työntekijää, joista joka kahdeksas on alle 35-vuotias nuori. Joka neljäs suomalainen ei usko jaksavansa työssä eläkeikään saakka.

Lähes kaikissa tapauksissa perimmäinen syy työssä uupumisten takana ovat vallitsevat työelämän järjestelyt, jotka eivät enää vastaa nykypäivän elämän ja ihmisten vaatimuksia. Siksi jos me haluamme lisätä suomalaisten työssäkäyntiä ja jaksamista sekä turvata tätä kautta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, meidän on kiireen vilkkaan tehtävä radikaaleja parannuksia tapaamme tehdä työtä. Tavoitteena ei tule olla enempää eikä vähempää kuin maailman parhaan työelämän luominen suomalaisille.

Liikkeelle voidaan lähteä tekemällä nykyistä työaikalainsäädäntöä joustavammaksi. Toisin kuin 1950- ja 60-luvilla yhä useammin töitä tehdään virallisen työajan ulkopuolella, mikä tekee työajan seurannasta hankalaa ja asettaa haasteen työntekijän jaksamiselle. On sekä työntekijän että työnantajan etu, että töitä tehdään silloin, kun niitä on, ja lyhennetään työpäivän pituutta, kun töitä ei ole. Työaikapankkimallin pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot tulisi kirjata lakiin.

Toiseksi työelämän laatua on mahdollista parantaa huomioimalla eri alojen erityispiirteet. Työn luonne vaikkapa vähittäiskaupassa tai rakennusalalla on erilainen. Tarvitaankin lisää paikallista sopimista, joka perustuu työntekijöiden ja -antajien keskinäiselle luottamukselle.

Esimerkiksi nopeasti kasvavat pörssiyhtiöt Netflix ja Virgin Group ovat antaneet työntekijöilleen rajattoman lomaoikeuden ja mahdollisuuden pitää lomaa milloin tahansa, kunhan työntekijälle annetut työtehtävät on suoritettu. Lähtöajatus näille yrityksillä on ollut näin mullistavaan malliin siirtymisessä se, että mitä enemmän työntekijä saa vaikuttaa omaan työhönsä, sitä motivoivampaa työ on.

Samanlaiseen rohkeuteen tulisi tehdä myös meillä olla mahdollisuudet. Työntekijälle pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Se vähentää myös sairauspoissaoloja. Tämä vaatii asennemuutosta ja aitoa luottamusta.

Toisaalta samalla, kun joustoja lisätään, on tärkeää huolehtia työntekijän jaksamisesta. Työpaikoilla täytyy sopia siitä, milloin työntekijä on aidosti vapaalla. Se, että työntekijä on jatkuvasti tavoitettavissa, ei tarkoita, että hän on aina käytettävissä. Kaikki tämä edellyttää hyvää johtamista. Johdon tehtävä on myös huolehtia, että työterveyshuolto toimii. Tärkeintä on tarttua ajoissa ongelmiin.

Viimein uudenlaista joustavuutta työelämässä tarvittaisiin ihmisten vaihtelevien elämäntilanteiden takia. Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa, silloin kaikille työnhaluisille on luotava mahdollisuus osallistua työelämään omalla panoksellaan. Osatyökykyisissä, vanhuseläkkeellä olevat, opiskelijat ja työeläkkeellä olevat ovat siitä nyt pääosin ulkona.

Keinoja heidän auttamiseksi on useita. Luomalla oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus, monelle pitkäaikaistyöttömällekin voi avautua uusia väyliä takaisin työelämään. Vanhemmuuden kustannusten nykyistä tasaisempi jakaminen kannustaisi puolestaan pienten lasten vanhempia tarttumaan mieluummin lyhennettyyn työaikaan kuin poistumaan kokonaan työelämästä. Työn verotusta keventämällä ja työttömyysturvan suojaosuuksia korottamalla lyhyetkin työt muuttuvat kannattaviksi ottaa vastaan.

Suomen nostaminen uuteen nousuun vaatii rohkeutta päivittää meidän työelämämme pelisäännöt uutta työtä vastaavaksi. Tarvitsemme työelämän pelisäännöt, jotka toimivat vielä huomennakin.

Kommentointi suljettu

Tätä artikkelia ei voi enää kommentoida.


Kommentit

  1. Moi
    Haluaisin laittaa sinulle s postiin puheeni Laukaan valtuustossa 30.3. Voisitko lukea sen ja kommentoida oletko samoilla linjoilla kanssani. Numeroa en ole vielä kirjoittanut.
    Mihinkä s postiin sen voisin tyrkätä.

    Terveisin
    Taavi Rautiainen Laukaan Kokoomuksen valtuustoryhmä pj
    taavi.rautiainen@gmail.com

    Taavi Rautiainen kirjoitti 11.4.2015 18:24:06.