Rohkea, digitaalinen Suomi

Kirjoitettu 6.12.2016 ja luokiteltu Yleiset.

Alkavalla viikolla juhlitaan 99-vuotiasta Suomea. Syytä juhlaan myös on. Sukupolvien työllä olemme rakentaneet maan ja yhteiskunnan, josta voi olla aidosti ylpeä, ja jossa on hyvä elää. Saamme nauttia päivittäin puhtaasta luonnosta, ilmasta ja vedestä. Terveydenhuoltomme ja koululaitoksemme ovat maailman huippua. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi parhaita todistuksia menneiden sukupolvien tekemistä hyvistä valinnoista.

Nyt vetovastuussa oleva sukupolvi jatkaa edeltäjiensä työtä. Tavoitteena on oltava yhteisen Suomen kehittäminen, ja aikanaan sen antaminen paremmassa kunnossa lastemme johdettavaksi. Helppoa tai yksinkertaista se ei ole. Tulevaisuuteen kirittävät voimat ovat tällä kertaa poikkeuksellisen voimakkaita.

Vahvin niistä on teknologinen kehitys, tai virallisemmin sanottuna neljäs teollistumisen vallankumous. Se toimii ajurina taloudelliselle globalisaatiolle. Vallankumouksen tunnetuin osa eli digitalisaatio näkyy myös sitä hyödyntävien yritysten toiminnassa. Toisin sanoen näissä yrityksissä on siirrytty aiemmin keskitetystä tuotantoprosessista hajautettuun, älykkääseen tuotantoon. Viimeksi autonvalmistaja Audi ilmoitti luopuvansa perinteisestä liukuhihnatuotannosta ja siirtyvänsä uuteen reaaliaikaiseen tuotantomalliin verkossa operoivien asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Ratkaisulla yhtiö säästää sekä kustannuksia että myös yksittäisen auton tekemiseen tarvittavaa aikaa.

Suomalaisista johtavista yrityksistä esimerkiksi Kone ja Cargotec ovat vahvasti kiinni digitalisaatiosta avautuvien palvelu- ja liiketoimintamallien hyödyntämisessä. Sen sijaan monissa pienemmissä yrityksissä ja julkisella sektorilla tilanne on toinen. Pk-yrityksissä verkkokauppaan tai e-laskutukseen siirtyminen on hidasta ja usein vaikeaa. Julkisella sektorilla monet yksinkertaiselta kuulostavat hankkeet vaativat etenemiseensä jopa pääministeritason vetoapua.

Mitään syytä jarrutteluun meillä suomalaisilla ei olisi. Edellytykset niin infrastruktuurin kuin osaamisen osalta ovat Suomessa maailman huippua. Rohkeutta luulisi lisäävän myös digitalisaatiosta saatavat taloudelliset hyödyt. Pelkästään yrityksien arkiasioiden digitalisoinnilla laskutuksessa, kirjanpidossa, alv-raportoinnissa ja kuittikäytännössä olisi mahdollisuus saavuttaa kansantaloudessa lähes viiden miljardin säästöt. Tiekartat näissä etenemiseksi ovat enemmän tai vähemmän valmiina ja teknisesti ne olisivat helposti toteutettavissa.

Syy hitaalle etenemiselle on valitettavasti suomalaisiin pesiytynyt arkuus maailman muutosten edessä. Tähän on tultava muutos, jos Suomi haluaa pitää kiinni nykyisestä hyvinvoinnista. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan sillä, että päättäjät ottavat vastuuta näissä asioissa.

Paras lääke digitaalisten palveluiden käyttöönottamisen helpottamiseen, on tehdä niistä mahdollisimman helppokäyttöisiä. Uskoisin, että kysyntää meidän jokaisen kännykässä olisi applikaatiolle, joilla voisi kätevästi hoitaa verotusasiat tai vaikkapa asuntokauppaan tarvittavat viranomaisvelvoitteet.

Se, mitä nyt tapahtuu, on vasta alkusoittoa tulevaisuuden digitalisaation tarjoamille mahdollisuuksille. Miltä esimerkiksi kuulostaisi kansalliseen tulorekisteriin perustuva älykäs tietokanta, joka ajaisi meidän etuja ja tekisi ehdotuksia meille soveltuvista ja kuuluvista eduista tai palveluista.

Ei siis pelätä muutosta, vaan hyödynnetään sitä meidän kaikkien hyväksi. Otetaan kohta satavuotiaan maamme suunnaksi rohkeampi digitaalinen Suomi.