Parempaa työllisyyttä hallituksen kärkihankkeilla

Kirjoitettu 28.7.2015 ja luokiteltu Yleiset.

Kansanedustajat Lauri Ihalainen (sd) ja Mauri Pekkarinen (kesk) ovat käyneet tämän lehden palstoilla ansiokasta keskustelua Keski-Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta. Molempien näkemykseen työllisyysrahan nopeasta nostamisesta on helppo yhtyä. Kaikki keinot on nyt hyödynnettävä, jotta keskisuomalaisille voidaan saada lisää työtä.

Pekkarinen on lisäksi oikeassa siinä, että nyt jos koskaan me tarvitsemme kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavaa yhteiskuntasopimusta. Lähiviikkojen aikana selviää se, kyetäänkö meillä tiukan paikan tullen laittamaan yhteinen etu perinteisen edunjakotaistelun edelle. Hallituksesta yhteiskuntasopimus ei jää kiinni. Siitä kertoo hallitusohjelmaan kirjattu lupaus miljardin euron veronkevennyksistä kansalaisille vastapainoksi kattavan sopimuksen solmimisesta.

On kuitenkin myönnettävä, että yhteiskuntasopimuksen toteuttaminen on vasta lupaava alku pysyvämmälle tuottavuuden ja työllisyyden loikalle Suomessa. Tarvitaan rohkeaa, osaamista vahvistavaa tulevaisuuspolitiikkaa, jonka ansiosta suomalainen työ pärjäisi nykyistä paremmin yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.

Hyvä pohja tälle muutokselle löytyy hallituksen strategisista kärkihankkeista, joihin hallitus on sitoutunut investoimaan noin miljardin seuraavien vuosien aikana. Biotaloudessa Suomi ja erityisesti Keski-Suomi ovat jo hyvässä vauhdissa. Lisäksi tarttumalla ennakkoluulottomasti digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla rohkeasti turhaa sääntelyä ja byrokratiaa, voimme tehdä yhteiskuntasopimuksen pohjalta uuden työllisyysloikan.

Paikallisten ja alueellisten kokeilujen kautta voidaan paitsi parantaa oman yhteiskuntamme toimivuutta, myös lisätä sen houkuttelevuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä. Investointien lisääminen on välttämätöntä tulevan talouskasvun ja myönteisen työllisyyskehityksen kannalta.

Aikaa erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien tarttumiseen ei ole hukattavaksi. Suomalaisten yritysten menestyminen edellyttää sitä, että hallitusohjelmassa luvattu digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö saadaan mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Samat sanat pätevät liiallisen sääntelyn sekä byrokratian purkamisen suhteen. Suomen ankea työllisyystilanne helpottuisi olennaisesti, jos edes suurin osa erilaisissa lupakäsittelyjonoissa olevista yhteensä jopa 3-4 miljardin euron investointihankkeista saataisiin liikkeelle.

Ikäviä esimerkkejä turhasta sääntelystä löytyy maa- ja metsätaloudesta, teollisuudesta, rakentamisesta ja kaupasta julkisiin ja yksityisiin palveluihin ja vapaaehtoistoimintaan saakka. Niiden järkevöittämisessä riittää työsarkaa Suomessa kaikille toimijoille.