Nostetaan Suomi työlinjalla

Kirjoitettu 2.4.2015 ja luokiteltu Yleiset.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on saavutus, josta voimme olla ylpeitä. Sen avulla Suomi on noussut monilla mittareilla mitaten maailman parhaimpien valtioiden joukkoon. Kuitenkin viimeisen kuuden vuoden kehityksen perusteella hyvinvointiyhteiskunta ja sen tarjoamat palvelut ovat vaarassa. Talouden taantuma on pisin 150 vuoteen. Perinteiset menestysalat ovat läpikäymässä poikkeuksellisen rajua rakennemuutosta eikä korvaavia menestysaloja ole löydetty vielä tilalle.

Tämän seurauksena hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on pettämässä. Koko 2010-luvun ajan julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot. Esimerkiksi kuluvana vuonna valtio lainaa edelleen noin viisi miljardia euroa julkisten menojen kattamiseen, vaikka nyt työnsä jättävällä hallituksella on takanaan kuuden miljardin euron sopeutus.

Päättäjillä on nyt vastuu turvata hyvinvointiyhteiskunta tuleville sukupolville. Se edellyttää, että Suomi käännetään velkaantumisen tieltä uuden kasvun uralle.

Muutos on tehtävä nopeasti. Euroopan nopeimmin vanheneva väestö merkitsee uutta painetta julkisen talouden kestävyydelle.

Toistaiseksi tästä kriisitietoisuudesta on ollut vain vähän merkkejä hiljalleen käynnistyvissä vaalikeskusteluissa. Puolueiden keinot ovat olleet pääosin nykyisten veronkorotusten ja menosäästöjen jatkamista.

Ikävä kyllä ongelmat eivät ole ratkaistavissa näin yksinkertaisesti. Ilman rohkeita uudistuksia ikääntymisestä ja julkistalouden rakenteellisesta alijäämästä kumpuava säästämisurakka on niin mittava, että tiedossa on kireää finanssipolitiikkaa ja nollakasvua koko tämän vuosikymmenen ajan. Siihen meillä ei yhteiskuntana ole varaa.

Tarvitsemme uudistuksia, joilla työllisyys ja työllisyysaste saadaan nousuun. Perustelu tälle on yksinkertainen. Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää meidän kaikkien mahdollisimman laajaa osallistumista sen ylläpitoon. Yhdeksän prosentin työttömyydellä ja noin 67 prosentin kokonaistyöllisyysasteella se ei ole mahdollista.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi me tarvitsemme laajaa sopimista, jossa työn kilpailukyky laitetaan etusijalle. Lisäksi tarvitsemme työlinjan, joka tekee työn tekemisestä aina kannattavimman vaihtoehdon meille kaikille.

Ruotsissa tästä toimintalinjasta on saatu hyviä kokemuksia. Siellä työmarkkinapolitiikkaa on uudistettu laajemman osallistumisasteen mahdollistamiseksi. Samanlainen uudistushalu on nyt sytytettävä myös meillä. Nostetaan Suomi uudelleen kasvuun työlinjalla.