Näyttöjen vuosi meille kaikille

Kirjoitettu 9.1.2013 ja luokiteltu Yleiset.

Suomalaiset lähtevät vuoteen 2013 odottavissa tunnelmissa. Vuosi 2012 toi mukanaan kylmää kyytiä monelle sektorille. Talouden sakkaamisesta seuranneet työpaikkojen massavähennykset olivat sen synkintä satoa. Suomi ja suomalaiset ovat edelleen vaikeassa tilanteessa hiljalleen rauhoittuvan eurokriisin varjossa. Luvassa ei ole viime vuosien tapaan merkittäviä valtakunnallisia vaaleja tai värikästä kampanjointia. Asiantuntijoiden puheissa alkanut vuosi 2013 onkin leimattu jo etukäteen politiikan välivuodeksi.

Välivuosipuheista huolimatta uuden vuoden on kotimaisessa politiikassa ehdottomasti oltava työnteon vuosi. Repivän kampanjoinnin ja pelaamisen sijaan valtaa saaneiden puolueiden tulee nyt keskittyä yhteisten asioiden ajamiseen jokaisessa luottamustoimessa aina ministereistä vihon viimeiseen valtuutettuun. Puheiden sijasta on nyt näyttöjen ja tekojen aika.

Kipeimmin näyttöjä ja tekoja kaivataan talouden puolella. Julkisen talouden tasapainottaminen ei ole onnistunut hallituksen 5 miljardin euron sopeutustoimista huolimatta. Tällä hetkellä niin valtio, kunnat kuin tavalliset suomalaisetkin velkaantuvat aivan liian nopeasti. Lisätoimia on siis tehtävä jo sovittujen toimien jatkoksi.

Toisaalta on selvää, että pelkkä leikkaaminen tai verojen korottaminen ei pelasta Suomea talouskurimuksesta. Se voidaan tehdä vain talouskasvun avulla. Ratkaisevassa asemassa on se, millaisia päätöksiä hallitus tekee puoliväliriihessään sopeutumistoimien ohella uuden kasvun ja työllisyyden mahdollistamiseksi.

Yksi vakavasti harkittava keino talouskasvun elvyttämiseksi voisi olla patenttien ja aineettomien tekijänoikeuksien verokannan radikaali huojennus. Jo pidemmän aikaa tehokkaimmin uutta rahaa Suomen kansantalouteen ovat tuoneet yritykset, jotka ovat hyödyntäneet suomessa kehitettyä ja patentoitua osaamista. Näiden Raisioiden, Rovioiden ja Koneiden kasvua Suomessa hidastaa osaltaan patentoidusta osaamisesta maksettavat kovat verot.

Näitä suomalaisia yrityksiä tämä ns. IPR- boksin verohuojennus kannustaisi kehittämään toimintaansa kotimaassa nyt jo tavaksi tulleen ulkomaille muuton sijaan. Tämän kehittämistoiminnan kautta syntyvillä uusilla korkean osaamisen työpaikoilla voitaisiin korvata osa nyt lähteneistä työpaikoista.

Alentamalla juuri tätä verokantaa hallitus antaisi selkeän signaalin siitä, että se haluaa pitää huolta meidän korkeasta osaamisesta ja sitä hyödyntävästä yritystoiminnasta. Se luultavasti lisäisi myös kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta investoida Suomeen ja suomalaiseen osaamiseen.

Maakunnassa uuden kasvun pohjaksi tulee ottaa seutukunnan suhteelliset vahvuudet. Suurin hyödyntämätön voimavara esimerkiksi Jyvässeudulla on edelleen alueelle suuntaavat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Meillä ei edelleenkään ole riittävästi esimerkiksi uuden sukupolven yrityksiä, joihin vastavalmistuneet luovat ICT- osaajat voisivat työllistyä vaivattomasti.

Muihin kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna yrittäjät pitävät seutuamme kuitenkin houkuttelevana kohteena osaamispotentiaalin ja myös alhaisempien kokonaiskustannusten takia. Pääkaupunkiseutu on pumpattu varsin tyhjiin luovista ICT-osaajista kasvavan peliteollisuusalan vuoksi. Siellä kilpaillaan jo samoista työntekijöistä ja tästä syystä peliteollisuuden "anrgybirdsritsat" ovat suunnattu nyt maakuntiin. Jyvässeudullakin on siis olemassa mahdollisuus nykyistä vireämpään elinkeinoelämään peliteollisuuden saralla poissulkematta muita perinteisimpiä teollisuuden aloja.

Olennaista olisikin nyt keskittyä niihin toimiin, joilla monet juhlapuheet voitaisiin muuttaa konkreettisiksi työpaikoiksi Keski-Suomessa. Miten esimerkiksi peliteollisuuden veturien, Rovion tai vaikkapa nousukas Supercellin, maakunnalliset laajentumissuunnitelmat osuisivat nimenomaan yliopistokaupunki Jyväskylään? Peliteollisuus osana viihdeteollisuutta on yksi nopeiten kasvavista aloista maailmassa, joten mekin maakuntana haluamme varmasti osamme sen tuomista työllistämismahdollisuuksista.

Alkavan politiikan ”välivuoden” mahdollisuudet tuleekin käyttää maksimaalisesti hyödyksi. Tämän vuoden aikana meillä on mahdollista tehdä niitä kauan kaivattuja päätöksiä, joilla suomalaisille annetaan mahdollisuus turvata tulevaisuuden menestys sekä tulevien vuosikymmenten korkean osaamisen työpaikat. Hallituksella on nyt näytön paikka, mutta niin on myös meillä maakuntana.