Lisää liikuntaa perusopetukseen

Kirjoitettu 31.3.2012 ja luokiteltu Yleiset. Kommentteja 1.

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille helmikuun viimeisellä viikolla. Yhteisen liikunnan osalta työryhmä esittää yhden vuosiviikkotunnin lisäämistä 1-2 vuosiluokille.

Samalla kun tehty lisäysehdotus on askel oikeaan suuntaan, perusopetukseen tarvittaisiin vielä lisää liikuntatunteja riittävän liikunnan saannin turvaamiseksi lapsille ja nuorille. Nykyään viidennes lapsista ei liiku käytännössä lainkaan ja edes kaikki organisoidun liikunnan parissa harrastavat lapset eivät hekään täytä terveysliikkumiseen vaadittavia kriteerejä.

Lasten ja nuorten liian vähäinen liikunta näkyy kasvaneena ylipainona. Viimeisen 30-vuoden aikana ylipainoisten lasten ja nuorten (12-18v) on kolminkertaistunut.

Lisääntyneellä ylipainolla on vaikutusta lasten ja nuorten elämän laatuun, ja nuorena kertyneellä ylipainolla on myöhemmin terveydelle haitallisia vaikutuksia. Lisäksi ylipainolla ja liikkumattomuudella on selkeä syy-yhteys lasten ja nuorten koulussa viihtymiseen ja jaksamiseen.
Fyysisellä aktiivisuudella on osoitettu olevan myös selkeitä positiivisia vaikutuksia lasten oppimiseen ja keskittymiseen opiskelussa.

Oppilaiden itsensä mielestä myös liikuntaa oppiaineena arvostetaan. Se on yleensä koulun suosituin oppiaine. Erityisesti pojille liikunta helpottaa kouluun sopeutumista. 

Tämän takia työryhmän esitys leikata taito- ja taideaineiden, joihin myös liikunta kuuluu, valinnaisia tunteja 12 vuosiviikkotunnista 8 vuosiviikkotuntiin on erittäin huolestuttavaa. Pitämällä lapset ja pois liikkumasta, tavoite liikkuvamman elämäntavan opettamisesta tai Suomen Liikunnan ja Urheilun tavoite tehdä tästä maasta maailman liikkuvin kansa vuoteen 2021 mennessä ei varmasti toteudu.

On hyvä tiedostaa, että monelle erityisesti vähävaraisten vanhempien lapsille koulussa tarjottava liikunta on ainoa mahdollisuus tutustua liikunnan eri lajeihin. Monelle taloudellisista syistä harrastusten ulkopuolelle jääneelle näistä koulujen liikuntakokemuksista on ollut kiistatonta hyötyä orastavan syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa.

Sille, että koululiikunta pidetään riittävän kattavana, voidaan katsoa olevan yhteiskunnallista eheyttä ylläpitävä vaikutus. Suomen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka moni lapsista ja nuorista onnistutaan pitämään mukana yhteiskunnassa syrjäytymättä.
 

Kommentointi suljettu

Tätä artikkelia ei voi enää kommentoida.


Kommentit

  1. Hyvä, että olet huolestunut koululiikunnan asemasta. En voi ymmärtää, että juuri yläkouluun liikuntatunteja ei esitetä lisää. Samalla vielä vähennetään valinnaisuutta. Näinkö edistetään murrosikäisten liikkumista? Lisätunteja tarvitaan ennen kaikkea yläkouluun. Murrosikä on se aika, jolloin liike vähenee. Alakouluiässä vielä lapset liikkuvat muutoinkin enemmän. Yläkoulussa kaikkia ei tavoiteta millään muulla kuin yhteisten tuntien lisäämisellä. Näin se vain on.

    Nuoret itsekin ymmärtävät tämän ja ihmettelevät, että miksi asialle ei tehdä mitään. Mitä hyötyä on kaikista tutkimustuloksista ja loputtomista seminaareista, kun niiden tuloksilla ei näytä olevan mitään merkitystä virkamiehille. Onko meillä niin vastuuta pakoileva ja heikko opetusministeri, joka ei halua käyttää henkilökohtaista panostaan edistääkseen tätä tärkeää asiaa. Paljon puhetta, mutta vähän tekoja.

    Toivon, että viet tätä asiaa vahvasti eteenpäin eduskunnassa muiden edustajien kanssa. Nyt on aika kääriä hihat ja toimia. Muutoin seuraavatkin vuosikymmenet suomalaiset nuoret istuvat, istuvat ja vielä kerran istuvat.

    Leena Peltonen kirjoitti 5.4.2012 10:01:36.