Kilpailukykyä kannustimilla ja normien purkamisella

Kirjoitettu 29.3.2016 ja luokiteltu Yleiset.

Viimeisten viikkojen aikana kansainväliset arvioijat ovat lähettäneet kriittisiä signaaleja Suomen taloudellisesta tilasta. Noin viikko sitten Suomi menetti asemansa luottoluokituslaitos Fitchin korkeimmassa kolmen A:n luokassa. Samalla viikolla EU:n komissio lähetti Suomelle kirjeen, jossa kehotetaan Suomea jatkamaan rakenteellisia uudistuksia sekä parantamaan kilpailukykyään ja tuottavuuttaan. Jos riittäviä muutoksia ei Suomen kansantalouteen saada aikaiseksi, tulevaisuudessa meitä pahimmillaan odottaa useille kriisimaille tuttu liiallisen alijäämän menettely. Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vaaditaan, että kyseinen maa toimittaa suunnitelman korjaavasta toimesta ja politiikoista, joita se noudattaa, sekä näiden saavuttamiseen liittyvistä määräajoista.

Vaikka Fitchin päätös ja komission paimenkirje olivat odotettuja, on niiden välittämä viesti vakava. Ulkomaisten toimijoiden usko siihen, että me voisimme omin päätöksin nousta vaikeasta taloustilanteesta, on käymässä vähiin. Siksi hallituksen on jatkettava määrätietoisesti työtä talouden suunnan kääntämiseksi. Tässä isoin työmaa hallituksella on työmarkkinapolitiikassa. Komission mukaan Suomen tulevan kasvun kynnyskysymys on se, kuinka työnteon kannustimia voidaan parantaa erityisesti vähemmän koulutetun työvoiman osalta. Lisäksi Suomelta odotetaan uusia avauksia työurien pidentämiseksi sekä kilpailun avaamiseksi monilla toistaiseksi suljetuilla aloilla.

Pientä toivoa näiden ohjeiden toteuttamiseksi on olemassa. Länsimaiden jäykimmät työmarkkinat ottavat mahdollisen yhteiskuntasopimuksen myötä pieniä askelia kohti parempaa sopeutumiskykyä talouden suhdanteisiin. Erityisesti paikallisen sopimisen edistämisessä alkavilla liittokohtaisilla neuvotteluilla on iso vastuu. Tämä olisi myös ja ennen kaikkea työttöminä olevien tai työttömyysuhan alla olevien ihmisten etujen mukaista.

Mahdollisen yhteiskuntasopimuksen jälkeenkin jää paljon tehtävää. Ennen kaikkea meidän pitää löytää keinoja, joilla suomalaisia voidaan kannustaa tekemään enemmän töitä. Tehokkain väline tässä on verotus. Tuloverotuksen jyrkkä progressio puree jo keskituloisiin ja tekee hyvin vaikeaksi vaurastumisen omalla työllä. Työn verotusta onkin jo kevennetty tällä hallituskaudella pieni- ja keskituloisille työtulovähennyksen kautta. Samaa linjaa on syytä jatkaa ja suunnata veronkevennysvara ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa verotuksen keventäminen kaikkein eniten lisää työtä ja taloudellista toimeliaisuutta.

Talouden dynamiikkaa ja työllistymiskykyä parantaa myös nykyistä järkevämpi säätely. Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite, eli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tästä hyvä esimerkki, mutta lisää tarvitaan. Ja näitä esimerkkejä on paljon. Eduskuntaan tulee kevään aikana tilintarkastuslain uudistus. Sen yhteydessä on tarkkaan huolehdittava, että suomalaisille yrityksille ei säädetä raskaampia vaatimuksia kuin EU-säädökset edellyttävät. Kaupan suuryksikkösääntelyn laukaisevaa kerrosneliörajaa on korotettava tuntuvasti, jotta kauppakeskusinvestointeja saataisiin lisää.

Myös alkoholilainsäädännön uudistukseen sisältyy taloutta vahvistavia mahdollisuuksia. Yhtenä avauksena keskusteluissa on ollut esillä kaupan prosenttirajojen nosto. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi laadukkaat pienpanimotuotteet pääsisivät kaupan laajan jakelutien kautta helpommin markkinoille. Tämä olisi merkittävä piristysruiske sekä kaupalle, juomanvalmistajille että kotimaisille viljantuottajille. Samalla vahvojen oluiden matkustajatuonti toivottavasti vähenisi ja saisimme nykyistä enemmän verotuottoja vahvistamaan kotimaan julkista taloutta.

Tuen kaikkia uudistuksia, jotka tuovat lisää suomalaista työtä. Se on ainoa tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta kestävällä tavalla