Keuruulle työpaikkoja pitkäjänteisellä työllä

Kirjoitettu 25.2.2015 ja luokiteltu Yleiset.

Kulunut vaalikausi on ollut kaikkea muuta kuin helppo Keuruulle ja Keurusseudulle. Yleisen talouden taantuman ohella tulevaisuuden näkymiä seutukunnalla synkensi varuskunnan lakkautus vuodenvaihteessa.

Lakkautuksen merkitystä ja mittasuhdetta Keuruun taloudelle ei pidä vähätellä. Varuskunnan myötä Keuruulta hävisi noin 300 työpaikkaa ja Keuruun kaupunki menettää vuonna 2015 noin 120 henkilön verotulot. Vuositasolla kyse on miljoonasta eurosta. Pääkaupunkiseudulle suhteutettuna Keuruun kokema menetys vastaisi 30 000 työpaikan poistumista aluetaloudesta.

On selvää, että valtiovallan tulee tehdä nyt ja myös tulevaisuudessa voitavansa Keuruun tilanteen helpottamiseksi. Äkilliseen rakennemuutokseen jaetut rahat olivat hyvä alku. Taloudellisella tuella hallitus on halunnut vauhdittaa uuden yritystoiminnan ja korvaavien työpaikkojen synnyttämistä seutukunnalle.

Tässä myös on onnistuttu kohtuullisen hyvin. Ensimmäiset uudet yritykset toimivat jo nyt lakkautetun varuskunnan alueella. Se on ollut mahdollista keuruulaisten oman aktiivisuuden ansiosta. Heti kipeän varuskuntapäätöksen jälkeen Keuruun kaupunki käynnisti niin sanotun Keuruu +300 –hankkeen korvaavien työpaikkojen synnyttämiseksi Keurusseudulle. Olen ollut kiitollinen mahdollisuudesta osallistua omalla panoksellani tähän kiinnostavaan, mutta myös haastavaan hankkeeseen.

Hankkeen onnistumista on vauhdittanut ennen kaikkea siinä sovellettu avoin näkökulma. Yhteen strategiaan ripustautumisen sijasta uutta yrittäjyyttä ja korvaavia työpaikkoja on haettu monista Keuruun vahvuuksista. Suunnitelmia on kehitetty muun muassa keuruulaisen metallialan huippuosaamisen ja varuskunnan tarjoamien erinomaisten tilojen ja sijainnin varaan. Yhtenä mahdollisuutena on tarkasteltu Keuruun vahvan liikuntakulttuurin ja matkailupotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi esillä on ollut Keuruulla olevan humanitaarisen miinanraivauksen osaamisen muuttaminen uudenlaiseksi liiketoiminnaksi. Kaikissa näissä neuvottelut ovat käynnissä, vaikka lopulliset läpimurrot vielä odottavatkin toteutumista.

Herkässä vaiheessa olevat neuvottelut vaativat siis tulevina kuukausina sitä, että Keuruun ääntä kuullaan jatkossakin valtakunnan päätöksentekopöydissä. Tuota ääntä käyttävät parhaiten ne, jotka ovat jo nyt sisällä tehdyistä suunnitelmista. Siksi ei ole yhdentekevää keitä keuruulaiset äänestävät tulevissa eduskuntavaaleissa. Keuruu tarvitsee nyt hyviä päätöksiä sekä pitkäjänteistä työtä uuden tilanteen muuttamiseksi työksi ja hyvinvoinniksi.