Kasvua investoinneista

Kirjoitettu 28.3.2014 ja luokiteltu Yleiset.

Suomessa on jo pitkään kannettu huolta kansantalouden vaatimattomista kasvuluvuista. Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomen talous kasvoi Euroopan nopeinta tahtia.

Nyt tilanne on toinen. Viimeksi kuun alussa EU:n komissio arvioi kuluvan vuoden talouskasvun yltävän vain 0,2 prosenttiin. Huolestuttavinta on, että Suomi on tällaisilla luvuilla jäämässä jopa paljon parjattujen Euroopan kriisimaiden kyydistä.

Suomen hitaaseen kasvuun on toki useita syitä. Suhdanneluonteisten tekijöiden ohella kasvuamme syövät kansantaloutemme keskittyneisyys sekä yleisesti heikentynyt kilpailukyky. Vientituotteidemme hinta-laatusuhde tai niiden markkinointi vanhoilla vahvuusaloillamme eivät ole toivotulla tasolla.

Silti Suomen talouden kannalta vakavin uutinen löytyy investoinneista. Niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin toimijoiden Suomeen tekemien investointien määrä on yhä dramaattisesti laskevalla uralla.

Esimerkiksi suomalaisten teollisuusyritysten investointiaste laskee tänä vuonna noin 12 prosenttiin, mikä on reippaasti alle eurooppalaisen keskiarvon. Vastaavasti ulkomaisissa suorissa investoinneissa välimatkamme keskeisiin vertailumaihin on kasvanut. Lisäksi olemme Pohjoismaiden vertailussa viimeisellä sijalla.

Suomessa tilanne on hälyttävä. Investointien puute johtaa käytännössä siihen, että haaveet nopeammasta talouskasvusta voi unohtaa. Vanhoilla pohjilla talouden uudistaminen ja maailman kehityksessä mukana pysyminen ovat entistä vaikeampia.

Talouslaman taittamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi on välttämätöntä, että investointien määrää Suomen kansantaloudessa pystyttäisiin lisäämään mahdollisimman pian. Hyvä keinovalikoima investointien lisäämiseen on listattu Jorma Elorannan raportissa työ- ja elinkeinoministeriölle vuonna 2012.

Nykyisen hallituksen kunniaksi on todettava se, että muutamiin ehdotuksiin on jo nyt tartuttu. Hallitus muun muassa alensi yhteisöveroa alle keskeisten kilpailijamaiden tason. Lisäksi kaikki puolueet ovat sitoutuneet siihen, että yritysten toimintaa haittaavasta ylimääräisestä säätelystä tulee päästä eroon. Vaikutukset tästä näkyvät tosin vasta viiveellä.

Silti tarvittaisiin enemmän tekoja. Lupaprosesseihin pitäisi saada vauhtia. Nykyään lupaprosessit saattavat pahimmillaan estää investointeja tolkuttoman kauan. Tiedossa on jopa yli 6 vuotta kestäneitä lupaprosesseja. Tällaisella aikajänteellä investoinnin epävarmuus nousee kohtuuttomaksi. Välttämätöntä meille olisi myös koululaisten ja opiskelijoiden kielitarjonnan laajentaminen paremman globaalin menestyksen takaamiseksi.

Vakavaan harkintaan tulisi ottaa myös yrityksille suunnatut investointien verokannustimet sekä ns. innovaatioboksin luominen. Peruste tälle on selkeä: Suomen talouskasvu perustuu jo nyt innovaatioihin. Näillä keinoilla suomalaisten ja globaalien yritysten intoa investoida Suomeen voitaisiin lisätä. Jopa taloudellisesti vahvassa Saksassa tästä samasta asiasta, eli investointitason pysyvyydestä, kannetaan huolta.

Ilmaisia nämä toimet eivät luonnollisesti olisi. Onko meillä silti oikeasti varaa jatkaa nykyisellä niukkojen investointien tiellä?

Vastaus on selkeä ei. Suomen palauttaminen nopeamman talouskasvun aikaan on mahdollista, jos niin halutaan.