Järkevämpi sääntely tuntuu Suomen arjessa ja koko kansantaloudessa

Kirjoitettu 21.1.2016 ja luokiteltu Yleiset. Kommentteja 1.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen sekä säädösten sujuvoittamiseen. Kärkihanketta toteuttavat tahoillaan kaikki ministeriöt. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on ollut yhdessä muiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kanssa aktiivisesti mukana hankkeen käynnistämisessä sekä huonosti toimivan sääntelyn kartoittamisessa.

Hallitus ei kuitenkaan ole toteuttamassa hanketta vain norminpurun autuudesta. Yhtä lailla on väärä olettamus väittää, että nykyhallitus ei antaisi arvoa menneinä vuosikymmeninä hyvistä syistä rakennetuille säätelykokonaisuuksille. Monissa, mm. ympäristönsuojeluun tai vähemmistöjen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä hyvät ja järkevät normit ovat paitsi hyödyllisiä, usein myös välttämättömiä. Niistä pidetään kiinni myös tulevaisuudessa.

Järkevämmän sääntelyn kokonaisuudessa kyse onkin siitä, että hallitus haluaa auttaa suomalaisten mahdollisuuksia pärjätä entistä paremmin muuttuvassa maailmassa. Ikävä kyllä nykyinen sääntelyviidakko pikemminkin estää ja hidastaa kuin mahdollistaa sitä. Erityisesti monilla elinkeinoaloilla liiallinen sääntely haittaa hyödyllistä toimintaa. Uutta työtä jää syntymättä ja oma-aloitteisuutta kahlitaan.

Toinen tavoite normitalkoissa on suomalaisten arjen helpottaminen. On myös kansantalouden etu, että suomalaisilla kuluu entistä vähemmän aikaa asioidensa hoitoon. Yhtä lailla niin suomalaisten arjen sujuvuutta, kuin myös ontuvaa julkista taloutta kohentaisi, jos tärkeää työtä tekevät viranomaiset voisivat jatkossa keskittyä oikeasti tärkeisiin tehtäviin. Nyt arvokasta virkatyötä kuluu pikkumaisten sääntöjen ja järjelle vieraiden kieltojen noudattamisen valvontaan.

Hallitus on jo saanut ensimmäisiä tuloksia aikaiseksi. Näkyvin niistä on ollut kauppojen sekä parturi-kampaamoiden aukiolon vapauttaminen. Uudistus parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä ja lisää kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Muutoksen odotetaan myös parantavan molempien alojen työllisyyttä.

Vastaavia järkevämmän sääntelyn avauksia on syytä odottaa hallitukselta myös alkavalta keväältä. Yritysten pääsyn helpottaminen ennakkoperintä- ja alv-rekisteriin sekä yritysten y-tunnusten saannin helpottaminen ovat uusia avauksia. Samaten listallamme ovat ansiosidonnaisen päivärahan muuttaminen uuden yrittäjän starttirahaksi sekä oppisopimuskoulutuksen muuttaminen työsuhteesta koulutussuhteeksi.

Myös byrokratiaa vähentäviä ja talouskasvua lisääviä muutoksia rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviin säädöksiin on tulossa. Näitä ovat kaupan suuryksikkösääntelyn rajan nostaminen, asuinhuoneiston vähimmäispinta-alasta luopuminen, esteettömyysvaatimusten väljentäminen. Pientalorakentamista me vauhditamme rakennuslupaprosessien sähköistämisellä sekä siirtymällä ilmoitusmenettelyyn niiden pientalojen osalta, jotka rakennetaan jo rakennetulle tontille.

Urbaanilegendan mukaan Suomi on maa, jossa kaikki on joko kiellettyä tai pakollista. Tämä osaltaan selittää, miksi Suomen talous on nykyisessä vaikeassa tilanteessa. Tiukat säännökset ja niitä vieläkin tiukempi tulkinta vievät meiltä työtä ja toimeentuloa. Uuden nousun mahdollistamiseksi meidän normeja laativien päättäjien on uskallettava ajatella uudella tavalla. Kieltämisen tai pakottamisen sijasta lainsäädännöllä ja normeilla pitäisi tukea jokaista suomalaista omien mahdollisuuksiensa tavoittelussa. Siinä hallituksen paremman sääntelyn ohjelma on oiva työkalu.

Kommentointi suljettu

Tätä artikkelia ei voi enää kommentoida.


Kommentit

  1. Mitä sinä tarkoitat? Millä tavalla esteet lisäisivät talouskasvua?

    “Monissa, mm. ympäristönsuojeluun tai vähemmistöjen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä hyvät ja järkevät normit ovat paitsi hyödyllisiä, usein myös välttämättömiä. Niistä pidetään kiinni myös tulevaisuudessa.”

    Näistä kauniista sanoistasi huolimatta olet kuitenkin “heittämässä vettä” tiukille mutta joillekin ihmisille välttämättömille esteettömyysnormistoille ja raunioittamassa kaikki ne vielä sangen vähäiset edistyksen askeleet kokoomuksellekin niin tärkeän mahdollisuuksien tasa-arvon tiellä. Eikö edes sillä ole sinulle mitään merkitystä?

    Minun mielestäni tiukat esteettömyysnormit ovat hyödyllisiä, välttämättömiä ja oikeuksia edistäviä  melko suuren vähemmistöryhmän (vanhukset vammaiset) kannalta. Takaavathan ne tällekin (kasvavalle) vähemmistölle perustuslaissa mainitun vapaan liikkumisoikeuden. Vai onko sinulla sinun mielestäsi suurempi oikeus kuin esimerkiksi minulla päästä sinne minne haluat, ja asua siellä missä haluat? Voin kertoa sinulle, ettei sinulla Suomen perustuslain 6 § mukaan tällaista suurempaa oikeutta ole.

    Tämä kirjoituksesi on siten syrjivä ja syvästi loukkaava sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden oikeuksien suojaksi tiukat esteettömyyssäädökset on aikanaan säädetty.

    Toteat kirjoituksessasi itsekin: “Kieltämisen tai pakottamisen sijasta lainsäädännöllä ja normeilla pitäisi tukea jokaista suomalaista omien mahdollisuuksiensa tavoittelussa. Siinä hallituksen paremman sääntelyn ohjelma on oiva työkalu.”

    Tiina Hokkanen-Oja kirjoitti 26.1.2016 19:01:54.