Itsenäisyys näkyy pienissä asioissa

Kirjoitettu 5.12.2012 ja luokiteltu Yleiset. Kommentteja 1.

Suomi viettää tällä viikolla 95. itsenäisyyspäivää. Tapoja tämän merkkipäivän kunnioittamiseen on monia.

Mediassa itsenäisyyspäivän lähestyminen näkyy tiettyjen teemojen esiinmarssina. Puhutaan paljon ja aiheellisesti sotaveteraaneista, Suomen kohtalonhetkistä sekä listataan suomalaisia suurmiehiä.

Itsenäisyyspäivänä, jos milloin meillä on aikaa pysähtyä ja arvostaa menneiden sukupolvien työtä nykyisen hyvinvointimme eteen.

Lämpimien puheiden sijasta tällä kertaa luvassa on myös konkreettisia tekoja veteraanien hyväksi. Sotainvalidien oikeutta laitoshuoltoon laajennetaan huomattavasti ja veteraanikuntoutukseen ehdotetaan osoitettavaksi 6 miljoonaa euroa.

Tosin, monille muutokset tulevat liian myöhään ja kaikkia epäkohtia nämäkään muutokset eivät poista. Enemmänkin olisi voitu tälläkin kertaa tehdä. Silti kaikkien puolueiden tukemat hankkeet ovat arvokkaita askelia oikeaan suuntaan. Kyky yhteistyöhön tärkeän asian puolesta kertoo myös omalta osaltaan oman itsenäisyytemme arvostuksesta.

Omasta mielestäni Suomen itsenäisyys näkyy parhaiten pienissä asioissa. Yleensä niiden arvo huomataan siinä vaiheessa, kun niistä joutuu luopumaan esimerkiksi ulkomaille muuton takia. Näin kävi ainakin minulle neljä maata ja 11 vuotta käsittäneen kiekkokiertolaisuuden aikana.

Vaikka monissa maissa muutamat asiat ovatkin paremmin, silti monta kertaa suomalaista selkeää toimintaa ja asioiden sujumista tuli ikävä. Tasa-arvo, koulutustaso, puhdas ilma tai mahdollisuus juoda vaikka kraanavettä turvallisesti ovat asioita, joista voimme olla kaikki ylpeitä.

Osoitus itsenäisyydestämme on myös oikeutemme olla asioista turvallisesti eri mieltä. Tiedämme, ettei näin välttämättä ole kaikkialla muualla.

Vakaa yhteiskuntamme perustuu yksilöiden erilaisuuden tunnistamiseen ja tunnustamiseen niin eduskunnassa, työpaikoilla, harrastuksissa kuin perheissäkin. Pienenä kansakuntana ymmärrämme, että olemalla erilaisia olemme myös vahvempia. Toisten kunnioitus tarjoaa parhaimmat mahdollisuudet myös hyvään yhteistyöhön.

Suomessakin avoimen yhteiskunnan rakentaminen on kestänyt vuosikymmeniä ja sitä on tehty laajalla rintamalla. Eikä työ tule todennäköisesti koskaan valmiiksi. Riittää, että pyrimme jättämään lainassa olevan Suomemme paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

Tässä mielessä itsenäisyyspäivä onkin moniarvoisen Suomen ja sen rakentajien, eli meidän kaikkien, juhlapäivä. Siksi on tärkeää, jokaisen viettää sitä itselleen sopivammalla tavalla. Oikeita tapoja kun on olemassa vähintään 5,4 miljoonaa kappaletta.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
 

Kommentointi suljettu

Tätä artikkelia ei voi enää kommentoida.


Kommentit

  1. Hurri latasi sttien ihan kaikki kliseet tuohon pakkoruotsin puolustukseen.  Teille4 on oikeasti tuommoinen tietty retorinen ple4je4ys joka heitete4e4n aina kehiin ihan rutiinilla. Ke4ynpe4 taas nopeasti le4pi, niin tuttu tuo sinun kuviosi on 1. Vihjaus siite4 ette4 pakkoruotsin vastustajat ovat yleense4 epe4asiallisia. 2.  Ruotsinkieliset palvelut ja uhka siite4 ettei niite4 voi je4rjeste4e4, tai ette4 je4isi ulos ammatinvalinnoista 3.  Tasa-arvoargumentti : Koska vaatimukset ovat kohtuuttomia, meite4 pite4e4 auttaa mukautumaan niihin. 4. Tyf6markkinat. Tutustutaanpa ihan oikeisiin elinkeinoele4me4n tarpeisiin 5.  Porttiteoria . Hassua, ette4 puhuin sujuvaa englantia ennen ruotsin aloittamista seiskalla, ja en ole koskaan kokenut ruotsin tukeneen kasilla alkanutta saksaa. On sine4nse4 mielenkiintoista ette4 juuri me tarvitsisimme ruotsia tukemaan muita kielie4   jos tuo teoria olisi totta, puhuisimme jo loistavasti vaikka miten montaa kielte4, puhumattakaan ruotsalaisista. 6. Ruotsia lukemattomat ovat he4irikf6ite4 . Mielenkiintoinen lataus. Itse olin ihan varmasti parhaassa prosentissa koululaisista, ja ruotsin olisin voinut hyvinkin je4tte4e4 lukematta ilman ongelmia. 7. No sente4e4n myf6nnete4e4n ette4 palveluita ei ehke4 kannata yritte4e4 tarjota joka paikassa samoin perustein mutta sttien tulee uhka Suomen jakautumisesta . Ruotsinkielisille4 alueilla on ihan ok, ette4 sielle4 on enemme4n ruotsinkielisyytte4. Mike4 te4sse4 on ongelmana, varsinkin, kun vapaaehtoisia ruotsin lukijoita olisi varmaan siltikin? 8. Suomen uhanalaisuus. Te4lle4 ei ole mite4e4n tekemiste4 ruotsin kielte4 koskevan kielipolitiikan kanssa, ellei menne4 sttien ne4ihin omituisiin argumentteihin siite4, ette4 ruotsi on suomenkielisille verrannollinen e4idinkieleen. Kylle4 mine4 ainakin uskon ette4 suomea puhutaan niin pitke4e4n kuin suomenkieliset site4 haluavat puhua, eike4 ruotsin pakko-opetus tilannetta ainakaan paranna. 9.  Minulle on ollut hyf6tye4   noh, voihan se olla ette4 miste4 tahansa kieleste4 on hyf6tye4. Suomessa olisi varmuudella hyf6tye4 monesta muustakin kieleste4, eike4 ne4in periaatteellinen ruotsin kielen pf6nkitte4minen voi mitenke4e4n olla sine4nse4 tarpeellista , ellei ihan ideologisia pyrkimyksie4 oteta lukuun. 10.  Asenneongelmat . Onneksi minulle ei ole koskaan syntynyt te4te4 positiivista asennetta ruotsiin se on kaikessa totalitaristisuudessan pelottava. 11.  Ei site4 ikine4 tiede4   niinpe4, mutta silti sine4 tunnut tiete4ve4n. Te4sse4 lienee taustalla se argumentti, ette4 kaikkea on hyve4 osata varmuuden vuoksi , mutta se kumoutuu ihan simppelisti sille4, ette4 kysyte4e4n, miksi pakkoruotsittajille juuri ruotsi pite4e4 sttien kuitenkin olla prioriteettilistan ke4rjesse4, jos kerta mike4e4n ei koskaan ole miste4e4n muusta pois ja ruotsin aseman kritisointi on kieliopintojen vastustamista yleense4 12. Ruotsi ekalle luokalle. Niinpe4, sehe4n se varmaan se unelma on. Lapsiin pite4e4 pe4e4ste4 ke4siksi te4mmf6iste4 politiikkaa harrastaessa aina mahdollisimman varhain, ette4 he asennoituvat (ts. identifioituvat) oikein. Mutta te4ste4he4n te4sse4 koko kuviossa on pohjimmiltaan kyse   ruotsin on oltava ihmisille le4hes e4idinkieleen verrattava kieli, koska muuten olemme pakkoruotsittajille epe4pohjoismaisia juntteja.Siis minusta alkaa olla jotenkin selve4e4, ette4 te pakkoruotsin puolustajat oikein opettelette ne4ite4 meemeje4 toisiltanne ja sttien toistelette niite4 siine4 toivossa ette4 ihmiset eive4t ene4e4 jaksa kommentoida niite4

    Bruno kirjoitti 17.12.2012 02:46:10.