Hallitus pitää kiinni työllisyyslupauksesta

Kirjoitettu 12.4.2016 ja luokiteltu Yleiset.

Hallitus pääsi tiistaina sopuun tämän vaalikauden julkisen talouden suunnitelmasta. Viesti Suomen taloutta tarkasteleville ulkomaisille arvioitsijoille oli selvä. Hallitus pitää kiinni julkisen talouden tasapainottamistavoitteista ohjelmansa mukaisesti. Valtion velkaantuminen loppuu vuoteen 2021 mennessä ja julkisen talouden kestävyyttä uhkaava vaje saadaan kurottua umpeen vuoteen 2029 mennessä.

Viesti on selvä myös kotimarkkinoille ja oppositiolle. Hallitus on nyt entistäkin sitoutuneempi kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Kilpailukykysopimuksen päälle hallitus ottaa käyttöön uusia keinoja työllisyyden ja yrittäjyyden lisäämiseksi. Tähän tähtäävät työllisyys- ja yrittäjyyspaketit julkistetaan ensi viikolla. Hallitus on myös sopinut, että syksyn 2016 budjettiriihessä päätetään vielä uusista työllisyyttä vahvistavista toimista, jotka valmistellaan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) johdolla.

Jo julkistetuista toimista erityisen paljon kiitosta pitää antaa hallituksen päätökselle laajentaa ja joustavoittaa työttömyysetuuksiin käytettävän rahan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään enintään 12 kk ajaksi peruspäivän suuruinen starttiraha ja tämä voidaan rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista.

Muutos entiseen on suuri. Jatkossa myös yrittäjyys on aidompi mahdollisuus uutta työtä hakevalle.

Yrittäjyyden edellytysten parantamisessa tärkeintä olisi nyt saada liikkeelle Sipilän hallitusohjelmassa mainitut maksuperusteinen arvonlisävero, sukupolvenvaihdostilanteiden helpottaminen, kotitalousvähennyksen korotus sekä yrittäjävähennys. Kaikki nämä toimet yhdessä parantaisivat suoraan tai välillisesti suomalaisten yritysten mahdollisuuksia työllistää.

Kehysriihen päätöksiin jäi Keski-Suomen näkökulmasta toivomisen varaa nyt sovittujen liikennehankkeiden osalta. Niihin eivät sisältyneet meille tärkeät valtatie 4:n hankkeet, vaan muut hankkeet ajoivat keskustalaisen liikenneministerin listalla ohi.

Täytyy kuitenkin muistaa, että kokoomusvetoisen Stubbin hallituksen aikana Keski- Suomi sai rahaa liikenne- ja infrahankkeisiin yhteensä 172,3 miljoonan edestä. Potti oli historiallisen suuri. Silloin huuto oli kovaa muun Suomen maakuntien edustajilta, koska tiestön korjausvelkaa on Suomessa miljardien edestä.

Meidän kaikkien pitää nyt tehdä entistäkin lujemmin töitä liikennehankelistan täydentämiseksi. Maakuntamme edustajien kokemuksesta tämä ei ainakaan jää kiinni.