Hallituksen uudistuksilla laadukasta koulutusta

Kirjoitettu 16.11.2016 ja luokiteltu Yleiset.

Marja-Leena Viljanen ja Maire Vidgren syyttivät (KSML 10.11.) hallitusta laadukkaan suomalaisen koulutuksen alas ajamisesta. Syytteet olivat monilta osin perusteettomia ja vailla faktapohjaa. Hallitus tekee tällä hetkellä opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla monia hyvin merkittäviä uudistuksia koulutusjärjestelmämme parantamiseksi.

Uudistuksia tehdään, koska maailman jatkuva muutos tarvitsee myös koulutusjärjestelmältä uudistumista. Mikäli uudistustyötä ei tehtäisi, se johtaisi koulutuksen hitaaseen näivettymiseen merkittävästi pahemmin kuin Suomen taloudellisesta tilanteesta johtuva resurssien niukkuus.

Kirjoituksessa nostetaan erityisesti esille hallituksen valmistelema ammatillisen koulutuksen reformi. Uudistuksen päätarkoituksena on kehittää ammatillista koulutusta yhä joustavammaksi ja nopeammin työelämässä tapahtuviin muutoksiin reagoivaksi. Siinä missä nykyisin suoritetaan kiinteitä tarkasti määriteltyjä tutkintokokonaisuuksia, jatkossa suoritettaisiin osista joustavasti rakentuvia osaamisperusteisia tutkintoja.

Uudistuksessa tehdään siis täyskäännös järjestelmälähtöisyydestä opiskelijalähtöisyyteen. Tarkoituksena on katsoa, että mitä osaamista tietyillä aloilla tarvitaan ja antaa sitä vastaavaa koulutusta.

Kun koulutus on rakennettu joustavaksi moduuleista koostuvaksi kokonaisuudeksi, on myös työuran aikana tapahtuvan täydennyskoulutuksen hankkiminen helpompaa. Suurin osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ja asiantuntijoista pitää reformia tarpeellisena ja järkevänä.

Kirjoituksessa vihjaillaan myös virheellisesti opettajien kelpoisuusvaatimusten laskemisella. Tämä hallitus ei ole laskemassa opettajien kelpoisuusvaatimuksia.

Koko suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta rakentuu korkeasti koulutettujen ja pedagogista vapautta nauttivien maailman parhaiden opettajien osaamiseen. Opettajien osaamisen merkittävyyden vuoksi hallitus on käynnistänyt opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta nykyistä toimivampi järjestelmä, jolla taataan opettajien rautainen osaaminen läpi työuran. Opettajien osaamisen vahvistamiseen investoidaan hallituskauden aikana yhteensä 60 miljoonaa euroa.

Suomen talouden heikko tila asettaa julkisen sektorin, myös koulutuksen, rahoittamiseen valitettavia paineita. Niistäkin selvitään, kun uskalletaan rohkeasti uudistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän rakenteita.

On hyvä muistaa, että Suomessa koulutukseen panostetaan jatkossakin noin 16 miljardia euroa julkista rahaa vuosittain. Se on kansainvälisesti vertailukelpoinen summa, joka käytetään järkevästi ja tehokkaasti. Maailmanluokan koulutus on Suomen käyntikortti nyt ja myös tulevaisuudessa.