Digitaalisia tosiasioita

Kirjoitettu 17.2.2014 ja luokiteltu Yleiset.

Digitaalisesta taloudesta on odotettu kehittyvän Suomen talouden pelastajaa. Perustelut tälle ovat selkeät. Yhteiskunnan lähtökohdat digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat edelleen hyvät.  Nokiavetoisen kasvukauden jälkeen meillä on edelleen paljon digitaalista osaamista.

Näkemyksen taakse löytyy myös tuoretta vertailututkimusta. Viime viikolla julkaistun Digibarometri 2014:n mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta.

Ikävä kyllä tulevaisuusodotukset eivät ole yhtä kuin suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kokema arki. Tällä hetkellä maailman digitalisoituminen vie meiltä huomattavasti enemmän työtä kuin antaa. Yritykset, kuten Itella, tai talouden alat, kuten sanomalehdistö ja vähittäiskauppa, ovat helisemässä eteen tulleen digimurroksen kanssa.

Digibarometri tarjoaa tähän uskottavan selityksen. Käytettävissä olevien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä me olemme jääneet muita maita jälkeen. Sen seurauksena edellisten vuosikymmenten edelläkävijästä on tullut digitaaliseen kehitykseen reagoija.

Syytä huoleen Suomen tulevasta pärjäämisestä lisää entisestään tieto siitä, että nyt koettu on vasta esinäytös isommalle rytinälle. Digitaalisuuden yleistyminen uusilla tuotannon ja talouden aloilla, kuten vaikkapa liikenteessä, rakentamisessa tai opetuksessa on väistämätöntä. Jos Suomessa jatketaan menneiden vuosien tavalla, niin nyt saatu digitalouden alisuorittajan leima uhkaa jäädä meille pysyväksi.

Suomen ainoa keino parantaa omaa menestystään on ottaa meille tarjottu digihaaste vakavasti. Meidän on myönnettävä, että pärjätäksemme nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä taloudessa me tarvitsemme kunnianhimoisen ja monialaisen digitaalisen talouden strategian. Sen toteuttajaksi me tarvitsemme julkisen ja yksityisen sektorin parhaat voimat.

Erinomainen lähtökohta sellaisen laatimiseksi olisi digibarometrissakin esitetyt kahdeksan politiikkasuositusta. Näitä ovat muun muassa luotettavien yhteyksien takaaminen kaikille suomalaisille, julkisen sektorin digitalisointi, kansalaisten digitaitojen ja valmiuksien parantaminen ja tietoturvallisuuden kehittäminen ovat asioita, joita tarvitsemme menestyäksemme.

Näiden suositusten ohella me tarvitsemme säätely- ja veropolitiikkaa, jolla pidämme digitaloutemme toimintaympäristön innovointiin ja investointeihin kannustavana. Digisanomalehtien alv- kannan harmonisointi printtilehtien tasolle olisi hyvä aloitus. Ei ole oikein, että samansisältöisestä palvelusta maksetaan verkossa enemmän. Asiaa ajava lakialoitteeni on tällä viikolla vielä eduskunnan käsittelyssä.

Lisäksi me tarvitsemme innostavaa digitaalista elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Vanhoihin poteroihin ei kannata juuttua ja välttämättä pelkkä panostus tieto- ja viestintäteknologiaan ei enää riitä. Erityisesti kasvua tulisi hakea ennakkoluulottomasti vaikkapa opetuksen, koneteollisuuden ja terveydenhuollon digitalisoitumisesta. Ainakin digitalouden monet asiantuntijat näkisivät niissä meille suuria mahdollisuuksia.

Usein toistetun ja hyväksi todetun totuuden mukaan kaiken kehityksen alku on tosiasioiden tunnustaminen. Se, jos mikä, on totta puhuttaessa Suomen asemasta digitaloudessa. Meidän pitää myöntää, että meidät on haastettu tässä tulevaisuuden pelastukseksi kaavaillussa leipälajissamme.

Matka takaisin huipulle on mahdollinen, mutta vaatii meiltä nyt yksituumaisia tekoja. Jos haluamme pysyä muuttuvan maailman kyydissä, niiden tekemisessä meillä suomalaisilla alkaa tosin olla jo kiire.