Budjetista parempi pohja tulevaisuudelle

Kirjoitettu 15.9.2014 ja luokiteltu Yleiset.

Pääministeri Alexander Stubbin ensimmäinen budjetti neuvoteltiin poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kansainvälisen talouden orastava piristyminen ei näy meillä vielä kasvuna ja Ukrainan kriisin kärjistyminen on vienyt pohjaa pois meidän Venäjän vienniltä. Tästä johtuva hidas kasvu näkyy puolestaan kasvavana työttömyytenä ja kansalaisten heikentyneenä luottamuksena omaan talouteensa.

Julkiselle taloudelle tämä kaikki merkitsee lisävelkaantumista. Tuoreimman ennusteen mukaan tänä vuonna pelkästään valtion taloutta joudutaan tukemaan 7,4 miljardin euron lisävelanotolla nykyisten velvoitteiden täyttämiseksi. Sen seurauksena valtion kokonaisvelka nousee yli sadan miljardin euron ensi vuoden alkuun mennessä.

Mittavaan lainavetoiseen elvytykseen meillä ei enää ole mahdollisuutta. Se kortti käytettiin viime hallituskaudella. Silti panostuksia uuteen kasvuun tarvitaan. Niihin täytyy rahat kuitenkin löytää olemassa olevia menoja fiksummin kohdentamalla sekä rakenteita uudistamalla.

Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia. Siksi niiden poistaminen ei onnistu yhdellä budjetilla tai ihmelääkkeellä. Ongelmat on voitettavissa sitkeydellä ja teoilla yrittämisen puolesta ja yrittämisen esteiden poistamiseksi. Keväällä tehdyssä (HS 13.5.) mielipidetiedustelussa enemmistö suomalaisista oli tämän tiukkaa menokuria korostavan linjan kannalla.

Tämä, kokoomuksen linja, näkyy hyvin eduskunnan käsittelyyn tulevassa budjetissa. Budjetti on valtiontaloutta merkittävästi kiristävä. Ensi vuonna valtion velanotto laskee, mutta on silti 4,5 miljardia euroa. Saavutus on myös se, että toisen kerran peräkkäin sitten Lipposen aikojen hallitus onnistuu pienentämään budjetin kokonaismenoja suhteessa edelliseen vuoteen.

Hallitus panostaa uuden kasvun luomiseen ensi vuonna 250 miljoonaa euroa. Muun muassa alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan annetaan 20 miljoonaa lisää rahaa ja innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksia korotetaan 60 miljoonalla eurolla. Tämä lisäpanostus kohdistuu pääosin digi- ja biotalouteen sekä cleantech-alalle. Keski-Suomelle hyvä uutinen on 13 miljoonan euron määräraha kantatie 77:n, Viitasaari-Keitele välin, parantamiseksi.

Ensi vuoden budjetti rakentaa pohjaa paremmalle tulevaisuudelle. Tavoitteina tulee olla tasapainossa oleva julkinen talous, kokonaisveroasteen alentaminen vanhojen EU-maiden keskitasolle sekä julkisen talouden koon pienentäminen alle 50 prosentiin bruttokansantuotteesta. Se on perusedellytys sille, että yrityksemme voivat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Nämä tulevaisuuden visiot ovat mahdollisia, jos poliittiset päättäjät nyt löytävät tahtoa viedä rakenteelliset uudistukset läpi. Erityisen tärkeää on onnistua sote- ja eläkeuudistuksessa sekä kuntien tehtävien karsimisessa. Ikävä kyllä, eteneminen on ollut kovin hidasta. Siksi nykyisen ja tulevan hallituksen tulee tehdä kaikkensa näille uudistuksille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä muuten jätämme lapsillemme liian suuren velan maksettaviksi.