Brexit ei muuta hallituksen EU-politiikkaa

Kirjoitettu 30.6.2016 ja luokiteltu Yleiset.

Ison-Britannian kansanäänestyksestä ja sen vaikutuksista on käyty kiihkeää keskustelua myös meillä Suomessa. Eniten ihmetystä ovat aiheuttaneet eräiden perussuomalaisten reaktiot. Esille on nostettu vaatimuksia oman EU-kansanäänestyksen järjestämisestä ja toiveita on ollut jopa EU:n kaatumisesta. Ikään kuin vuosi sitten yhdessä sovittu hallitusohjelman kirjaus Suomen EU-politiikan linjasta ja tavoitteista ei olisi enää voimassa.

Tässä kirjauksessa jokainen hallituspuolue on sitoutunut Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Jäsenyys on meille ennen kaikkea poliittinen valinta, joka kytkee Suomen osaksi luontaisinta viiteryhmäämme, läntistä arvoyhteisöä. Myöskään EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä Suomelle ei tule vähätellä. Sotilasliittoon kuulumattomana maana Lissabonin sopimukseen sisältyvät kirjaukset ovat tällä hetkellä Suomen vahvimmat turvatakuut kriisin sattuessa. Vasta valmistuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa EU:n kehittäminen turvallisuusyhteisönä onkin nostettu yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista tavoittelemamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen vision saavuttamiseksi.

Sipilän hallituksen ohjelman EU-poliittinen linjaus on pyrkinyt ottamaan huomioon juuri perussuomalaisten toiveita aiempaa kriittisemmästä lähestymistavasta EU:n toimintaa kohtaan. Ohjelmassa muun muassa todetaan, että unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista ajankohtaisena. Käytännössä tämän uuden kriittisemmän otteen vaikutus on jäänyt vähäiseksi. Perussuomalaisten tätä koskevien avausten ja ehdotusten vähyys on ollut silmiinpistävää. Aika EU:n valuvikojen korjaamiseen olisi juuri nyt.

Edellä kerrottu ei tarkoita sitä, etteikö Ison-Britannian kansan päätös jättää EU olisi merkittävä. Sitä se on kaikilla tavoilla. Isoin muutos on henkinen. Ajatus laajaan avoimuuteen, vapauteen ja laajaan globaaliin vuorovaikutukseen perustuvasta Euroopasta sai nyt kolauksen. Toisaalta se on tosiasia, jonka kanssa niin Suomen, Ison-Britannian kuin koko Euroopankin pitää oppia elämään. Parhaiten siinä voidaan onnistua, jos ei hötkyillä turhaan.

Euroopan tasolla sen tulee merkitä sitä, että brittien ilmaisema tahto erota EU:sta otetaan mahdollisimman rakentavasti. Uuden tilanteen takia niin Iso-Britannia kuin myös EU tarvitsevat toisiaan entistä enemmän. Uuden yhteistyön rakentamista ei auta syyttely tai ratkaisujen kiirehtiminen vaan päätökset, joilla Brexitin vaikutukset niin Iso-Britannian kuin EU:n talouteen ja yhteiskuntaan voidaan pitää maltillisina.

Jäljelle jääneiden 27 EU-maan kesken uuden tilanteen soisi synnyttävän keskustelun yhteisen unionin tavoitteista. Aika, jolloin EU:ta voitiin pitää itsestäänselvyytenä, on viime viikon jälkeen jäänyt pysyvästi taakse. Tässä keskustelussa meillä suomalaisilla voi olla ratkaiseva ja rakentava rooli, jos niin haluamme. Puutteistaan huolimatta EU on ollut Suomelle hyvä ratkaisu viimeisten 21 vuoden ajan. Se on tarjonnut meille uusia väyliä rakentaa hyvinvointiamme, avata yhteiskuntaamme ja kansainvälistää Suomea. Siksi siitä on järkevää pitää tiukasti kiinni niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.