Äidit ansaitsevat parempaa

Kirjoitettu 10.5.2016 ja luokiteltu Yleiset.

Sunnuntaina Suomessa vietetään äitienpäivää 98. kertaa. Äitienpäivän viettoon liittyy monia perinteitä. Yksi niistä on valtakunnallinen äitienpäiväjuhla, jossa tasavallan presidentti palkitsee vuosittain ansioituneimpia äitejä kunniamerkeillä. Onnittelut jo etukäteen palkituille.

Äitienpäivä voidaan nähdä myös suomalaisen tasa-arvon päivänä. Kansainvälisesti vertaillen voimme olla ylpeitä äitien asemasta yhteiskunnassamme. Vuodesta toiseen Suomi sijoittuu niin tasa-arvon kuin äitienkin asemaa mittavissa tutkimuksissa kärkisijoille. Koulutuksen ja terveydenhuollon tasa-arvo on toteutunut jo pitkään kohtuullisen hyvin. Myös politiikassa lähes kaikki mahdolliset lasikatot on iloisesti rikottu, ja hyvä niin. Äitiysindeksissä Suomen hyvän sijoituksen salaisuus on muun muassa matala äitiys- ja lapsikuolleisuus, johon vaikuttaa äitien hyvä terveydenhuolto.

Äitiyden edellytyksiä parantavat myös toimivat tukijärjestelmämme. Hyvät ranking-sijoitukset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, ettei parannettavaa löytyisi edelleen. Naisten ja erityisesti äitien taloudellisen aseman vahvistaminen on koko Suomen yhteinen haaste. Meidän tulisi hyödyntää entistä enemmän naisten potentiaalia koko Suomen rakentamisessa. Työ tulee aloittaa niistä tekijöistä, jotka tällä hetkellä estävät naisten laajemman osallistumisen työelämään. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on edelleen tekemistä. Sama pätee lasten hoivavastuuseen, joka edelleen jakautuu suomalaisissa perheissä epätasaisesti.

Naiset käyttävät yhä valtaosan vanhempainvapaista, mutta aidosta perheiden valinnasta ei aina ole kysymys. Nuorten naisten työsuhteet ovat usein miehiä hajanaisempia ja valitettavasti myös matalammin palkattuja. Tämä on merkittävä syy siihen, miksi naiset jäävät miehiä useammin kotiin. Hoitovapaista aiheutuvat pitkät poissaolot työelämästä heikentävät osaltaan palkkakehitystä sekä eläkekertymää myös äitiyden jälkeen. Pienet eläkkeet ovat tämän vuoksi korostuneesti naisten ongelma.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa näihin asioihin haetaan muutosta kuuden toimenpiteen kautta. Tärkein niistä on Kokoomuksenkin kauan ajama perhevapaiden kustannusten tasaaminen työnantajille. Sovitulla 2500 euron kertakorvauksella jälleen yksi esteeksi koettu asia pienten lasten äitien paluulta työelämään pienenee merkittävästi. Lisäksi esillä on ollut ehdotus äitiyspäivärahakauden alkamisajankohdan joustavoittamisesta. Se helpottaisi työn ja perheen yhteensovittamista. Silti enemmän tekoja kaivattaisiin erityisesti vanhempien käyttämien vapaiden jakamiseen.

Yhteinen haaste on myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja erityisesti lähisuhteissa esiintyvän väkivallan vähentäminen. Vuonna 2012 toteutetun tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia parisuhteessa olevista naisista ilmoitti kokeneensa joskus elämänsä aikana väkivallalla uhkaamista nykyisen parisuhdekumppanin taholta.

Viranomaisten mahdollisuutta auttaa parisuhdeväkivallan uhreja on näihin vuosiin asti rajoittanut kattavan hoitoketjun puuttuminen. Tämä epäkohta tulee korjata. Erityisesti seksuaalista väkivaltaa kohdanneille on rakennettava toimiva hoitoketju, joka sisältää sekä akuuttivaiheen lääketieteellisen ja psykososiaalisen tuen että pidempiaikaisen tuen.

Parisuhdeväkivallan vähentämiseksi tarvittaisiin myös mekanismeja väkivallan tekijöiden auttamiseksi. Jo nyt on olemassa erilaisia vapaaehtoisia ohjelmia väkivaltaa tehneille miehille. Näillä ohjelmilla pyritään estämään väkivallan uusiminen. Sote-uudistuksen yhteydessä voisi olla paikallaan pohtia sitä, tulisiko perheväkivallan tekijöiden osallistuminen näihin ohjelmiin tehdä velvoittavaksi?

Tasa-arvon tiellä Suomi on päässyt jo pitkälle, mutta tehtävää silti riittää. Hyvää äitienpäivää kaikille!